Timmisartutsinni soorunami aamma nassataqarsinnaavutit kuffertiunngitsunik pooqattaanngitsunillu, kisiannili killeqartitsilluta

Meeraaqqanut qamutit assakaasullit/qamuteeqqat patitittakkat nassarneqarsinnaapput, kisianni nassatassavit ataatsimoorluni oqimaannerannut ilannguneqassapput. Iluamik poortorluakkit.

Issiaviuutigalugu angallat, (kørestol), atorfissaqartitat nassarneqarsinnaavoq akeqanngitsumik nassatanut allanut ilanngullugu tunniunneqassalluni. Poortorneqassaaq, aserunnginnissaa anguniarlugu imaluunniit nassatanik allanik aseruinnginniassammat. Akisussaaffigerusunngilarput issiaviuutigalugu angallat aseruuteqassappat, qularnaatsumik poortorneqarsimanngippat. Piffissami, issiaviuutigalugu angallat poortorsimanerani, mittarfimmi issiaviuutigalugu angallammik attartortoqarsinnaavoq. Piffissaq sioqqullugu nalunaarfigisigut issiaviuutigalugu angallammik atuisuuguit, ikiornissannut piareersimaniassaagut.

Sikkilit nassatanut tunniussanut ilanngutiinnarneqarsinnaapput, kisianni neriorsuutigisinnaangilarpulli sikkilivit ilaanissaa illit timmisartunnut, peqqutigalugu nassatanut inissaq killeqarmat. Piffissaq sioqqullugu ilisimatitsigut sikkilimik nassarniaruit. Aquutaa kaajallassavat sikkili sinerlugu aserunnginniassammat imaluunniit aseruinnginniassammat nassatanut allanut. Isigassuutai persimassapput taakku aamma peqqutaalutik.

Sisoraatinut atortut soorlu sisoraatit ataatsit, ajaappissat ataatsit kiisalu sisorartilluni kamiit ataatsit, 20 kiilop iluaniitillugit nassarneqarsinnaapput. Illit nammineerlutit qajannaatsumik poortornissai isumagissavat.

Qissattaammik aalisariartartut Qissattaatit nassatassanut akuerisaasunut ilanngunneqarsinnaapput, ruujorimut aserorsinnaanngitsumut ikillugit.

Nammattakkat ikineqassapput puussianut plastic-inut annoraaminernulluunniit, ujatsiutaasat assigisaallu nivingaannartut nassatat kaavilerpata ajoqutinngorsinnaammata.

Nassatat tigumiaannakkat
Ilaasut tigumiaannakkamik angisuumik timmisartup iluanut nassarnissaq immikkut ittumik akuersissutigineqarsinnaavoq, tamannali aatsaat pisinnaavoq ilaasup issiavik inniminneerlugulu siumut akilereerpagu. Issiavimmik immikkut inniminniineq ilaasup issiaviatulli akeqarpoq. 
Issiavimmi ataatsimi nassataq ataaseq annerpaamik 50 kg-nik oqimaassuseqarsinnaavoq.
Nassatat tigumiaannakkat issiavimmi ataatsimi annerpaamik 75 kg-nik oqimaassuseqarsinnaapput 
Annerpaamik angissusissat
Timmisartup suussusaa Annerpaamik uuttuutit (cm)
B757 / A330                       150 x 50 x 35
DHC-6 (Twinotter), S61
DHC-7, BE20 (King Air)    135 x 40 x 35

Nipilersuutinik assartuinermi immikkut malittarisassat
Nipilersuummik issiavimmiissappat, uuttuutit, oqimaassuseq, akillu qulaani taaneqartut assinginik killilersuutitaqarpoq.
Tamakku saniatigut cello-nut (agiarsuarnut) immikkut malittarisassaqarpoq:
Cello issiavimmut immikkut inniminniikkamut inissinneqassanngilaq, natermulli issiaviup sanianut nikuitillugu inissinneqassaaq, tassungalu issiatilluni isumannaarsuummik qitequtaasamik tallisamik aalajangerneqassaaq. Cello ajunaalernermi aniffissap sanianut, issiavinni saarlerni imaluunniit iigaasap tunuani  inissinneqaqqusaanngilaq
Kontrabas-i timmisartup iluanut nassarneqarsinnaanngilaq
Nipilersuutit nassatatut nalinginnaasutut nassarneqassappata immikkut nipilersuutinut puussatut naatsorsuussamut manngertumut pooqqassapput, nassatat allat assigalugit aserorneqaratik nassatalerisunit isumagineqarsinnaassammata. Nipilersuutit nassatat allat assigalugit timmisartup nassataasiavianiitinneqassapput.
Nipilersuutit nassatassatut allatulli tunniunneqassapput. Ilaasup nassarsinnaasat katillugit oqimaassusissaat sinnersimappagu immikkut akileeqqissaaq.  

Sakkut taakkulu imassaat

Pingaarnertut malittarisassaavoq sakkut imassaallu Air Greenlandip timmisartuussisarfiini taamaallaat nassatatut tunniussatut nassarneqarsinnaaneri. Sakkunik nassarnissaq angalatitsivimmut imaluunniit Air Greenlandi-mut toqqaannartumik nalunaarutigineqassaaq. 

Ataani taaneqartuni aallaasinik nassarnissamut akuersissummik peqqarluni nassartoqarsinnaavoq:

• Timersornermut atatillugu sakkut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nassarneqartut:
Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut angalassatilluni sakkunik annissinissamut akuersissut, tassani sakkup suunera, kaliberia, fabrikationsnormua il.il. sukumiisumik allattorsimassapput, taannalu Kalaallit Nunaanni politimestereqarfimmi pissarsiarineqarsinnaavoq Danmarkimi politeeqarfimmit eqqussinissamut akuersissummik takutitsinikkut.
 
• Timersornermut atatillugu sakkut Danmarkimiit Kalaallit Nunnaanukarnermi:
Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut angalassatilluni sakkunik annissinissamut akuersissut, tassani sakkup suunera, kaliberia, fabrikationsnormua il.il. sukumiisumik allattorsimassapput, taannalu Danmarkimi politeeqarfimmit pineqassaaq Kalaallit Nunaanni politimestereqarfimmit eqqussinissamut akuersissummik takutitsinikkut.

· Sakkut nunanit allanit, tassa Danmarkip Kalaallit Nunaatalu avataanniit, nassarneqartut:

Nunamit angerlarsimaffigisamit annissinissamut akuersissut aammalu EU-mit SAKKULISARSINNAANERMUT pas-i tungujortoq

• Timersornermut atatillugu sakkut Kalaallit Nunaanni nunaqavissunit nunatta iluani immikkut akuersissuteqarani nassarneqarsinnaapput

• Inatsisit atuuttut naapertorlugit sakkunik imassaannillu pisinissamut, peqarnissamut, tigumiarnissamut, atuinissamut annissinissamut imaluunniit eqqussinissamut immikkut akuerineqarsissuteqartoqarsinnaavoq.
 
• Naalagaaffiup silaannakkut angallannermut pisortaqarfianit, Silaannakkut nakkutilliisoqarfianiillu timmisartup iluani  sakkunik imassaannillu nassataqarnissamut immikkut akuersissummik pissarsisoqarsinnaavoq.

Sakkunik peqarnissamut akuersissut qaqugukkulluunniit takutinneqarsinnaassaaq.

Timersornermut atatillugu sakkut allallu sakkut Air Greenlandip timmisartuussinerini taamaallaat nassatanut tunniussanut ilanngullugit nassarneqarsinnaapput. Taakku immikkut ilisarnaateqanngitsumut poortorluarsimassapput, imassallu aamma aallaasip makissartua, natequtaa, peerlugit immikkut poortoqqassapput.

Nassatat tunniunnerini ilaasup Air Greenland-i makkunannga ilisimatissavaa:

• Sakkup suussusaa: qoorortooq, timmiarsiut, illuinnarsuut, allaluunniit
• Imassat suussusaat: aqerloq, amerlasuut aqerlumit sanaat, amerlasuut sisammit sanaat allalluunniit
(aqerlut qaarsinnaasunik imaqaratillu ikuallannermik pilersitsisinnaassanngillat)
• Imassat oqimaassusaat – annerpaamik 5 kg nassarneqarsinnaapput

Nerisassat qerisut.

Ilaasutsinnut nerisassat qerisut timmisartukkut nassiussatut nassiunneqartarnissaat innersuussutigiuartarparput. Tassunga peqqutaavoq qerisut nassatatut nassatat aattoornerminni ajoqusernissaat igiinnartariaqalernissaallu pinngitsoorneqarusummat.

Nerisassat qerisut nassatanut tunniussanut ilanngullugit nassarnissaat immikkut ittumik akuerineqarsinnaapput, najoqqutassat uku malinneqarpata:

• Malugeqquneqarpoq qerisunik nassarneq ilaasup nammineq akisussaaffigimmagu
• Nassatat tunniussat qerisuunerat erseqqissumik nalunaaqutserneqassaaq
• Nerisassat qerisut immikkut taskimut poorlugit assartorneqassapput
• Nerisassat taskimiittut plastikkimik allamilluunniit imermit pitarneqarsinnaanngitsumik allamik poortoqqassapput
• Ajornanngipat timmisartup aallanngilaarnerani qerisut nassatat timmisartup aallanngilaarnerani tunniunneqassapput tunniunnissaatalu tungaanut qerititsivimmiitinneqarlutik.
• Periarfissaqartillugu nerisassat qeririsut timmisartup lastiani kiassagaanngitsumiitinneqassaput
• Angalanissaq nal.ak. arfineq pingasut sinnernagit sivisussuseqassaaq

Nerisassanik qerisunik tigumiaannakkatut nassartoqaqqusaanngilaq

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni neqinik eqqussinissamut annissinissamullu killersuuteqarpoq.

Ilaasut namminneq maleruagassanik atuuttunik uunga paasiniaasinnaapput:

• Grønlands Hjemmestyre
Toldfunktionen
Boks 1603
3900 Nuuk.

Danmarkimut nunamulluunniit allamut eqqussinissamut maleruagassanik unioqqutitsisoqarpat  tamanna Air Greenlandip susassarinngilaa.