Airgreenland-i pillugu

Air Greenland- imut tunngasut

Timmisartortitseqatigiiffik Air Greenland nunatta pigisaraa. Timmisartut angalanissallu Kalaallit Nunaannut , Kalaallit Nunaanni Kalaallillu Nunaanniit angalanissat neqeroorutigaagut. Suluusallit qulimiguullillu timmisartorsuarniit Airbus 330-200 qulimiguuleeqqanut AS 350-inut timmisartuutigaagut.

1960-imi pilersinneqartoq

Kalallit Nunaata timmisartortiteqatigiiffia Grønlandsfly 1960-imi pilersinneqarpoq. Aqqa 2002-mi Air Greenland-inngorlugu allanngortinneqarpoq, ukiullu 50-it qaangiuttut ingerlanerini ineriartupiloorsimaqaaq. Timmisartut immamut mittartuniit timmisartunut sukkasuulianut, qulimiguulinnik kiffartuussinermiit suluusalinnik timmisartuussisalerneq. Taamanikkutulli aamma ullumikkut Air Greenlandip nunap issittup silaannaani timmisartuussineq, immikkorluinnaq ittunik unammilligassartalik ingerlappaa. 

 

 

 

Air Greenlandip piunermini ineriartornerminilu anguniagaq takorluukkallu arlallit tunngavigai.

Taakkulu ulluinnarni ingerlatsinerani aalajangiisuusumik toqqammaviupput.

Anguniakkat

  • Angallasseriaaserput ineriartortipparput, atuisunut aamma Air Greenlandimut nalilinnik pilersitsiviusunik
  • Sulisussat piukkunnartut pileritsatsittarpavut ineriartortillugillu.
  • Inuiaqatigiinnut akisussaaffeqarnerput ilisimaaraarput pimoorullugulu.



Naleqartitat

Air Greenlandimi suliniuteqarnissamut pilersaarut, Qarsoq 2015-imik taaguutilik suliaraarput. Naleqartitat, suliniuteqarnissamut pilersaarummi siullermi, Qarsoq 2012-imi akuerineqartut tunngavigalugit sulivugut:

  • Niuernermik tunngaveqarneq
  • Kiffartuussineq pissarsiariuminartoq
  • Ajornartorsiutinik aaqqeeqatigiinneq (ingerlatseqatigiiffiup iluani)
  • Ataqqinnittumik ammaneq

Takorluukkat

Kalaallit Nunaat tikikkuminarsitipparput



Nutaarsiassaatitsinnik pisartagaqalerit

Air Greenlandimiillu neqeroorutitsialannik aamma paasissutissanik pitsaasunik nassinneqartunut siullernut akuulerlutit.

Ilanngugit