Air Greenlandimut ukioq angusarissaarfiusoq

”2016-i suliffeqarfimmut ukiuuvoq angusarissaarfiusoq, ilaasut amerlassusiat ukioq kaajallallugu 8 %-imik amerleriaateqarfiulluni. Tamatuma saniatigut ukioq kingulleq juulimi ilaasut amerlassusiisigut rekortiliivugut, ilaasut 20.000-it sinnillit Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinermi ilaasorisimagatsigit. Siuariaat tamanna Kalaallit Nunaata iluani tuniniaanermi akigititanik apparsaanissamik aamma takornariat Kalaallit Nunaaliartartut amerleriaateqarnissaannik pilersaarusiukkamik sulinerup kinguneraa,” siulersuisunut siulittaasoq  Søren Lennert Mortensen oqaluttuarpoq.

 

2016-imi kaaviiaartitat 1.307 mio. kr.-upput, tamannalu 2015-imut sanilliullugu 82 mio. kr.-nik qaffariaateqarfiuvoq. Suliffeqarfiup ukiumut angusai akileraarutit ilanngaatigitinnagit, aamma suliffeqarfiup Airbus 330-200-utaata nalingata immikkut ittumik nalikillilerneqarnera sioqqullugu 110,8 mio. kr.-upput.

Suliffeqarfiulli Airbus 330-200-utimi nalingata immikkut ittumik 2016-imi 70 mio.kr.-nik appartinneqarnissaa aalajangiuppaa, tamatumalu kingunerisaanik akileraarutit ilanngaatigitinnagit ukiumut angusat 40,8 mio.kr.-nngorlutik. Timmisartup niuerfimmi nalikinnerulernerata kingunerisaanik nalikilliliineq pivoq.

 

 

”2016-i ulapaarfiusimavoq – ullormi ataatsimi suliatta annersaat marsimi Arctic Winter Gamesimut atatillugu suliarisimavarput, aamma angallaffiunerpaap nalaani angallassineq suliffeqarfiup suliarisimasaani annertunerpaaq suliarisimallutigu. Ukioq ulapaarfiusimavoq pitsaasumik angusaqarfiulluni, sulisullu annertuumik sulisimanerat pillugu qutsavigerusuppakka,” Søren Lennert Mortensen naggasiivoq.

 

2016-imi siuariartorneq 2017-imi nangittumik ingerlaqqippoq, ukiorlu manna angallaffiunerpaami piumaneqarneq ajunngitsumik ingerlavoq. Tamanna aamma piginneqatigiiffiutigisani takuneqarsinnaavoq, ukioq kingulleq assigalugu unnuiffiusinnaasunik tunisinnaasat nungunnerat pissutigalugu sullitat 2018-imi angalanissaat inassutigineqartariaqartarluni.  

 

Suliffeqarfiup maannakkut periusissiaa taamaalilluni ingerlateqqinneqassaaaq, ukiarumiilli aallartittumik periusissiamik nutaamik suliaqarneq aallartinneqassaaq, mittarfiliortiternissamik aalajangerneq tunngavigalugu piumasaqaatinut aamma alliartortitsinissamik periarfissanut nutaanut suliffeqarfimmut piareersaataasussamik.