Takornariaqarnermik ineriartortitsinermut attanneqarsinnaasumut aqqut

Novembarip ulluisa 21-anni Arctic Cluster of Raw Materiale Greenland Conference-mik ukiumoortumik ingerlataqarpoq. Ukioq manna ataatsimeersuarnermi ilaatigut Kalaallit Nunaanni attaveqaqatigiinnermi suliassat qanoq ilillutik aningaasaqarnikkut ineriartortitsinermik attanneqarsinnaasumik qulakkeerisinnaanersut aallunneqarpoq.

Air Greenlandip niuernermut pisortaa Maliina Abelsen ilisimasallit oqallinneranni erseqqissaavoq, mittarfinnut pilersaarutit Kalaallit Nunaannut aammalu Air Greenlandimut periarfissanik nutaanik pilersitsissasut.

”Attaveqaatit Kalaallit Nunaata siunissami – nunakkut, imaatigut silaannakkullu – ineriartortitsinissaanut qitiupput, silannarmullu tunngatillugu Air Greenland siunissamut nutaamut piareersimavoq. Mittarfissat nunap iluani nunilu allani ineriartortitsinissamut periarfissanik nutaanik pilersitsiviupput, sullitavullu Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu timmisartuussisarnerit amerlanerulernerinik, aammalu Kalaallit Nunaannut Kalaallillu Nunaanniit angalasanerit sivikinnerulernerinik misigisaqassapput. Aamma mittarfiit nutaat Kalaallit Nunaannik tikikkuminarsititsissapput, taamaalillunilu takornariaqarnermik ineriartortitsinissamut tunngaviliissallutik.”

Kalaallit Nunaata iluani attaveqaatinik ineriartortitsinissamut pingaarnertut suliniutissat pilersaarutillu tunngaviussapput, takkulu aamma ataatsimeersuarnermi eqqartorneqangaatsiarput.

”Takornariaqarnermi inerititsisoqarnissaa akunnittarfinnut, angalatitsisartunut, neriniartarfinnut Air Greenlandimullu annertuumik isumaqartoq takusareerparput. Kisianni ineriartortitsivissat suli annertunerupput – takornariaqarneq inuussutissarsiornermi sukat nammattut ilaattut ineritinneqarsinnaavoq – tamannali pissappat nunap iluani; tassalu Namminersorlutik Oqartussani, kommunini inuussutissarsiuteqartunilu suliassaqarfiit akimorlugit siunissamut ungasissumut takornariaqarnermut suliniutinik atatinneqarsinnaasunik suliniuteqartoqartariaqarpoq.” Maliina Abelsen naggasiivoq.