alert-black.png Mannakkorpiaq Sullitanut kiffartuusivimmut sianertut amerlapput. Qujavugut naammagittarlusi utaqqisinnaagassi. Ingerlaqqigit

Airbus 330-800neo

 

Air Greenlandimit aningaasaliiffiit annerpaartaat:

Imarpik qulaallugu timmisartup nutaap annertusaaneq qulakkiissavaa

 

Air Greenland aatsaat taama amerlatigisunik aningaasaliilluni Airbus A330-800neo nutaaq inniminnerpaa. Timmisartoq nutaaq 2021-mi tunniunneqassaaq, tamatumalu kingunerisaanik issiaviit amerlanerulissapput, nassiussat inissaqarnerulissapput aammalu CO2 aniatinneqartoq annikinnerulissalluni.

Air Greenland timmisartuliortartumut Airbus-imut A330-800neo-p, 2021-p naanerani Københavnip aamma Kangerlussuup akornanni Imarpik qulaallugu maanna angallaviusumi timmisartumut taartissatut naatsorsuutigineqartup tunniunneqarnissaanut millionilinnut kisitsisinik pingasunik aallarniutilinnut isumaqatigiissuteqarpoq. 2023-mi Imarpik qulaallugu timmisartunut mittarfissat nutaat ammarneqarnerinut atatillugu Nuuk aamma Ilulissat pingaarnertut orninneqartassapput. 

Pisinissaq aamma siunissami takornariaqarnerup iluani annertusaanermi, inuussutissarsiutigalugu avammut nassiussuinermi tamatumalu peqatigisaanik silap pissusianut sunniisarnermi annertunerpaamik appartitsinissami Air Greenlandip unammillersinnaanissaanut qulakkeereqataassaaq.

”Timmisartumut tassunga aningaasaliinikkut attaveqaatit nutaat eqqarsaatigalugit nukittuumik inissinnissarput qulakkeerneqassaaq, tamatumalu peqatigisaanik takornariaqarnermi, inuussutissarsiornermi avammullu tuniniaanermi periarfissat arlallit ammaatissavagut. Tamatuma peqatigisaanik CO2-mik aniatitsinitsinnik appartitsisinnaagatta angalasullu ilorrisimaarnerinik annertusititsisinnaagatta aningaasaliissutit eqqorluinnartumik atorneqassapput, aammalu siunissaq pissanganartoq ornissinnaalissavarput”, Air Greenlandip siulersuisuini siulittaasup tullia Bodil Marie Damgaard oqarpoq.

Air Greenlandip aningaasaliinera aamma Naalakkersuisuni Siulittaasup Kim Kielsenip nuannaarutigaa.

”Air Greenland Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarluni maanna timmisartunik nutarterinermigut siunissamut piareersalernera iluarisimaartorujussuuara. Ukiuni makkunani attaveqaatinut nutaanut amerlasoorsuarnik aningaasalersuivugut, aammalu Air Greenlandip timmisartumut nutaamut aningaasaliinermigut periarfissanik atuinera, taamaalillunilu siunissami ineriartortitsinissamut annertusaanissamullu qulakkeerinninnera iluarisimaarnarluinnarpoq,” Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen oqarpoq.

 

CO2 -t aniatitat annikinnerusut akillu appasinnerusut

Air Greenlandip timmisartussaa nutaaq Airbus 330-800neo Frankrigimi Toulousemi sananeqassaaq, maannangaarlu Air Greenlandimiit Airbus-imiillu suleqatigiit ilusilersuisartut ilusissaa naleqqussarlugu sulilereerput. Timmisartup ilusissaa nutaaliaalluinnassaaq, aammalu niuerfimmi motoorinik, teknologiimik nutaanerpaamik atuiffiusunik, ikummatissamik atuiffiunnginnerpaanik atortulersorneqassaaq, taamaalillunilu Air Greenlandip CO2 -mik aniatitsinera annikinnerujussuanngussaaq, kiisalu aserfallatsaaliuinermut aningaasartuutai ikinnerungaatsialissallutik. Siunissaq eqqarsaatigalugu silap pissusianut sunniutissat annikinnerulissapput aammalu atuisunut akit appasinnerulissallutik.

”Angalasut timmisartup initaani nutaami ilorrisimaarnerulissapput, aammalu teknologi nutaanerpaaq peqqutaalluni ilaasumut ataatsimut CO2 -t aniatitat annikinnerulernissaat eqqarsaatigalugu niuerfimmi siuttunngussaagut. Taamatut aningaasaliinerput, siunissami ukiorpassuarni Kalaallit Nunaata ineriartorneranut sunniuteqarluartussaq tulluusimaarutigaarput, Air Greenlandimi pisortaaneq Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.

Københavnip aamma Nuup akjornanni toqqaannartumik angallaviup saniatigut Air Greenland angallavimmik nutaarluinnarmik ammaassaaq, tassalu Ilulissanut angallavik toqqaannartoq. Angallaviulli taassuma aatsaat Ilulissani Imarpik qulaallugu timmisartunut mittarfissap nutaap ammarneqareernerata kingorna pilersinneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.