Itsarnisarsiorneq

Avannarpasissumiit kujasissumiit tikiupput –oqaluttuarisaaneq ukiut 4500 matuma siorna pisimasunik aallaavilik kulturikkut, oqaluttuatigut piviusuutitatigut, upperisatoqqatigut inutsigullu ersiuteqarpoq. 

Hvalsey church ruin with flowers in the foreground in South Greenland. Photo: Mads Pihl, Visit Greenland

Hvalsey church ruin with flowers in the foreground in South Greenland. Photo: Mads Pihl, Visit Greenland

Oqaluttuarisaaneq qamuuna misigisaqarfigiuk 

Kalaallit siulliit ungasisorsuarmeersut ukiut 4500 matuma siorna takkupput. Piniagassat malersorlugit angalaannartuusimapput Mongoliamiillu Canada aqqusaarlugu Ikersuakkoorlutik/Nares Stræde Kalaallit Nunaannut pisimallutik. Qanoq sivisutigisumik kinguaariinnik ingerlatsisimanersut ilisimaneqanngilaq. Kalaallit Nunaatali, Kristusip inunngornerata kingorna ukiut 900-t 1000-illu pallillugit inoqarsimannginnera, qularutissaanngilaq. Inuiaqatigiit kalaallit ukiup 1000-ip missaani kingullermik nunasisuneersuussagunarput. 

Kitaanit nunasinerup kingulliup nalaani aamma qallunaatsiaat Erik Aappalaartumit siulersorneqarlutik Kujataanut pipput. Taanna nunaminit anisitaavoq immakkullu angalanermini ukiup 982-ip kingorna, Kalaallit Nunaat naggorissoq nassaaraa, ukiunilu tulliuttuni umiarsuit Islandimiunik ilaasullit arlallit sinerissamut tikiussorput, kangerluillu qinngortuut qinnguinut nunasillutik. Tamaani manna tikillugu naggorissunik inunnut uumasunullu iluaqutaasunik isoqanngiusattunik narsaamanersuaqarpoq. 

Qangarsuaq pisut tikittariaannaapput

Qallunaatsiaat naasorissaasut illui, uumasuusiviit oqalufiillu qimataraat. Narsarsuarmiit minutsit 20-iinaat angallammut ilaalluni Erik Aappalaartup najugarisimasaata Tjodhilde-llu oqaluffiata – amerikap nunavissuani oqaluffiit siullersaata - assingi tikitassaapput. Kujataani sumiiffinni tamani illukoqarfiit qallunaatsiaat peruttulernerannik oqaluttuartuupput. Qallunaatsiaat amerlanerpaagamik 6000-inik amerlassuseqarsimapput. Qaqortukuluumi Hvalsey-p oqaluffikua 1300-kkunneersoq allanngungaarsimanngitsoq Garderimilu biskoppeqarfiusimasoq takuniagassaqqissuupput.

Kalaallit Nunaanni qangarnitsanik naapitsinissaq ajornanngeqaaq. Illukoqarfiit, ilerrit, teriannissanut pullatit, ilaatigullu Ilulissat avatinnguanni Sermermiut qooruanni najugaqarfiusimasut. Illoqarfinni tamani Katersugaasiveqarpoq pitsaalluinnartunik paasisaqarfiusunik - ilaatigut sakkut ujaqqanik saanernillu sanaat, arnussat atisallu katersugaatigineqarput. Nuummi Nunatta Katersugaasivia pinngitsoorani takuniartariaqarpoq. Tassani timit paniinnarnikut 1475-ip missaaneersut allanngungaarsimanngitsut takuniagassanut ilaapput. 

Illoqarfinni annerni kulturikkut oqaluttuarisaaneq tunngavigalugu ilisimasortalerluni angalaarneq isumassarsiatsialaavoq, oqaluttuarisaanerlu nutaajunersusoq, ass. Ilulissani Knud Rasmussen-ip illu inunngorfia, kalaalimineerniarfik Zionillu Oqaluffia paasiniaavigilaagassaqqissuupput. Qangarsuaq ullutsinnilu pisut kattullugit misigisat illoqarfimmi kaffisorniartarfiit arlaanni kaffisuutigalutit eqqarsaatigikkit.

ILISIMAVIUK?

  • Qallunaatsiaat 1500-p missaani peerunnerannut suna patsisaasoq ulloq manna tikillugu ilisimaneqanngitsoq, Kujataatali annersaani oqaluttuarisaanerisa uummaarissuunera qularnaateqanngitsoq,  
  • Nunatta Angalatitsivia Kujataanut qanga inuuneq pissanganartoq tumisiorlugu angalatitsisartoq,
  • Erik Aappalaartup Kujataata qorsooqqillunilu naggorinnera pillugu ukiut 1000-it sinnerlugit matuma siorna Grønlandimik atseraa,
  • Kalaallit nunassittuusut nukittuut qamuunalu nukissanik ulikkaartut,
  • Qasigiannguani suliniut Nunaqarfik Uumasoq ukiut 1700-kkut missaanni Thule kulturimik takutitsisoq, nammineq piumassusertik naapertorlugu peqataasut, immikkullu ilisimasallit taamanikkut atisaasimasut assorlugit ulluinnarnilu inuunerisimasaat issuarlugu, uumassusiliisut.