Pisulluni ingerlaarneq

Illoqarfinniit nunaqarfiit inuilaarsuarmiittut, tatsit, qaqqat imarlu ungasinngillat. Nunap assinga pujorsiullu eqqaamallugit imal. sungiussisimasumik angallassisulerlusi angalagitsi.

Two hikers overlooking the sound near Tiniteqilaaq in East Greenland. Photo: Mads Pihl, Visit Greenland

Two hikers overlooking the sound near Tiniteqilaaq in East Greenland. Photo: Mads Pihl, Visit Greenland

Aqqutissarsiullaqqissunut feeriarfissaq 

Minutsit quliunngitsulluunniit qaangiunneranni illoqarfik qimallugu timaanut aallassaasi. Misigisassat alianaalluinnartut siunissinni utaqqipput. Oqaatsit makku atornissaat ingasaginngilarput: alianaatsoq, nalissaqanngitsoq, allanit tikinneqarsimanngisaannartoq - taamaappormi. Inuilaarsuaq, qorsooqqinnersat, naasunnguit, sikut, portunersarasaallu. Allamik piumasaqartoqarsinnaava?

Nunap assinga pujorsiullu nakkutigikkit; najukkami takornariartitsiviup angalaartartunut nunap assiutaa najoqqutaralugu, ilissi nammineq qanoq ingerlanissarsi nassaarisiuk- naasut, uumasut, oqaluttuarisaaneq nunarsuullu sananeqaatai qimerloorsigik.

Kangerlussuarmit ulluinnarlugu pisulluni angalanermi, qaqqaq Tacan illoqarfiup kujataata tungaaniittoq qaqillugu isikkivigilluinnartoq, siunnerfiuvoq. Tassanngaanniit Store Saltsø kaajallallugu sivingarngit qummukarfigalugillu ammukarfissaapput. Nal. akunnerisa marluk qaangiunnerini Qaarsorsuaq tikissavarsi, kaattamik qussaammillu sakkulerlusi uumasunik piniarasi, ujaqqanilli erlinnartunik pissarsiniarsinaavusi. 

Kaasarfissi oqimaatsunik immersimallugit Tasersuatsiaq sinerlugu utissaasi, iluatitsissariarussilu tuullimmik tatsip sinaani ullulimmik takusaqarsinnaassaasi.

Sisimiuniit

Sisimiuni sivinganermi kujammut kimmut sammisumi angalaarfissami naggoreqisumi qorsooqqissumi orpigarasaarluni naasulimmi issuatsialimmilu pisutsillusi, illoqarfimmut isikkivia alutorsaatigisinnaavarsi. Pinngortitap takutissinnaasaasa ilagaat qorlortut annikitsut.
Imissamaaserfissi puilasup ernganik qaamaarissumik immerniarisiuk. Præstefjeldip qaaniit illoqarfimmut Kangerluarsuk Tullermullu tupinnaannarmik isikkiveqarpoq. 

Aamma oqaluttuarisaanerup suluppalunnertalillusooq angallavigissallugu toqqarsinnaavarsi. Sallinnguit, Sallinnguit taakku qanga maannalu pisunut katersuuffiupput.
Tassani ukiuni 4000-ini inuusimasut kulturii assigiinngitsut, nulunaarasuartaateqarnikkut atortorissaarutit qeqertamut atsiunneqartut, akerlerluinnaanik ersiuteqarput.

Ullut qulit ingerlanerini 180 km-it pisullugit

Ullut qulit ingerlanerini nunarsuaq kaajalassinnaanngilarsi, akerlianilli nunami allanngorartumi, qooqqutigut tatsillu sinerlugit Sisimiuniit Kangerlussuarmut pisussinnaavusi.
Aqqutaani atortussat pisariallit nassarussigik pisullugu ingerlaarfiusartup tamatuma tupinnassusia misinnarpoq.

Ilulissani

Illoqarfiup timaani qattunersarasaaq pisuffigissallugu kajungernartuuvoq.
Assersuutingalugu km-it aqqanillit atorlugit timmut Nalluarsuk ornnissiuk.
Sermermiut Qooruannut angalaarneq aamma piukkunnarluartuuvoq. Tassani inuit Kalaallit Nunaannut peqqaartut nassaarfiupput. 

Kalaallit Nunaat sallaatsoq

Kalaallit Nunaata kialaarnersaa Kujataa nuna naggoreqisoq misigisassarpassualik, aqqulluttukkut pisuffissaqqissutut immikkut eqqaasariaqarpoq. Ulloq naallugu ullup qeqqasiutissanik nammattakkami taqusserluni, imal. tupilisarluni sinngup puulisarlunilu ullut arlerlugit pisunneq. Inuilaarsuaq inuillu aqqutitoqaat kajungilersitsipput. 

ILISIMAVIUK?

  • Juunip aallaqaataaniit septembari ilanngullugu pisulluni angalanissamut piukkunarnerpaajusoq,
  • Sisimiuni World of Greenland Arctic Circle Ilulissanilu World of Greenland suleqatigut, pisulluni angalanissanut aaqqissuussinernik assigiinngitsunik neqerooruteqartut, angalanermi ilisimasortaasut illukut, uumasut eqqaassutissallu isiginnaanerini oqaluttuassartaat oqaluttuarisaraat,
  • Qaqqami sermimilu iigartartumi angalaartoqartartoq, sermikkoornermi ilisimasaqarnissaq, misilittagaqarnissaq pisariaqartitanillu soorlu sermimut ulimaatinik allanillu sillimaniarnermi atortoqarnissaq pisariaqartoq,
  • Angalaarnissamut atugassanik pitsaasunik nunap asseqartoq ima angissutsimut uuttuutilimmik 1:75.000
  • Kalaallit Nunaanni kikkut tamarmik immikkut tammaarsimaffeqarsinnaasut, tupeq alianaannersiukkassinnut nappaannarsinnaagissi kuummilu qaninnermi imertarlusi,
  • Nunatta Angalatitsivia Kalaallit Nunaat tamakkerlugu pisulluni angalanissanik neqerooruteqartoq, Kujataani, Kitaani ullunilu 13-ini Tunumi pisulluni angalaartoqarsinnaasoq, angalatitsivik ukiut 25-it sinnerlugit pisulluni angalaarnissanik aaqqissuussisarnermigut, allanut naleqqiulluni immikkut piginnaaneqartoq.