Aasiaat-mut angalanissat nassaariuk
Aasiaat pillugu
Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annersaasa tallimaat Qeqertarsuup kujasissuani sinerissap qeqertarpaani alianaatsumi timmiarpassualimmi, qipoqqarnik tikaagullinnillu qanimut isiginnaarsinnaanermut periarfissagissaartumi inissisimavoq, 1700-kkunnilumi Europamiut arfanniarfiattut qitiusumik inissisimasimanera tunngavissaqarluarpoq. Ullutsinni arfanniarneq killilersugaavoq arferillu ilaat piniaqqusaanatik.
Misilittagartuumik naalagalimmut immakkut angallammut ilaalluni angalaarnissaq misilinngitsoorniaqinasiuk.
Immakkut angallammik angalaneq qeqertarpaallu akornini qajartorneq eqqarsaatigalugit, aasaanerani qaammatit piukkunnarnerpaajupput. Ukiuunerani Aasiaat tikeraarussigik ujakkaarfiit sisoraatinik angalaffiginngitsuugassaanngillat. Tamatumunnga taarsiullugit snescooterit qimussillu ilorrisimaarluni alianaassiorusuttuni angallatigineqarsinnaapput. Tamaasa innersuussutigisinnaavagut!
Misigisassat Aasiaat
Pinngortitaq misigisariaqarpoq
Pinngortitaq oqaluttuassaanngilaq namminerli misigisariaqarluni. Takusasi naammagilerussigik, illoqarfiup pisoqartaanut, katersugaasivimmut aamma katersortarfimmut qalipaasup Per Kirkeby-p qalipagaanik 24-inik immikkut maluginiagassanik nittarsaassiviusinnaasumut takusassarsiornissaq innersuupparput. Katersugaasivimmi oqaluttuarisaaneq misinnarpoq. Niuertup illutoqaa katersugaasiviuvoq, tassanilu ilaatigut eskimuut nunaseqqaartut kuluriannit kiisalu Dorsetkulturip immikkoortuinit marlunnit nassaat takuneqarsinnaapput.
Hans Egedep ernerata Niels Rasch Egedep Aasiaat niuertoqarfittut ukioq 1759 tunngaviliineranut, arfanniat Europamiut pingaartumillu Hollandimiut/Pukitsormiut, kitaata sineriaanut angalallutik taartigiittarlutik niueqatiginninniarnissaasa pinaversaartinniarnissaa, ilaatigut siunertaavoq.
Illoqarfik eqeersimaarfiuvoq, ilinniarfeqarpoq, amutsiveqarpoq/umiatsialiorfeqarpoq aalisarnerlu inuussutissarsiutit annersaraat. Pinngortitami angalaareernermi kaffisorniartarfimmi, sømandshjemmimi imal. silami pujuualaartumik kaffisuutigaluni angalatitsivimmit paasissutissanik nutaarsiassanillu immersorneqarnissaq innersuussutigaarput.
Aasianni unnuivigineqarsinnaasut:
Ilisimaviuk?
- Qajartortartunut ” nuna pillualereerfik”. Sinerissap qeqertarpai anorimut oqquartamiipput imarluttaratik talillunilu alianaatsunik nunaliarfissarpassuaqarlutik. Tupermi illuaqqamiluunniit unnuigit.
- Niorippisi? Taamaappat juuni qaammat Aasianni marathonernermi peqataagitsi. Aasiaat Midnight Sun Marathon – 42 km-it qattunerasaartumi, seqernup kaaviinnarfiani, arfernut ilulissanullu nalissaqanngitsumik isikkivilimmi arpaqataagit innuttaasullu peqatigalugit festimik qittannertalimmik naggaseruk.
- Ilaatigut ilinniarnertuunngorniarfeqarnermigut innarluutilinnullu atuarfeqarnermigut, Aasiaat Avannaani ilinniarfeqarfittut qitiusumik inissisimavoq.
- Neriniartarfiit misilikkit! Aneersuareerlutit sinngortisimaarlutit illoqarfimmi neriniartarfiit sømandshjemmillu igaavinik mamartunik neqeroorfigitigit.
- Nunaqarfii: 2
- Sumiiffia: Qeqertarsuup tunuata kujammut kiterpiaani
Paasissutissat
- Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annerit: tallimaat
- Inuttussusaa: 3.073
- Tunngavilerneqartoq: 1759
- Marlunnik nunaqarfeqarpoq
Ingerlassineq
- Air Greenland ullut tamakkingajallugit Kangerlussuarmi mittarfimmiit toqqaannarluni Aasiannut timmisartuussisarpoq. Aasaanerani Qallunaat Nunaannit /Europamiit Kangerlussuarmut sap. ak. arfinileriarluni, ukiuuneranilu sap. ak. sisamariarluni timmisartuussisoqartarpoq.
- Pisullutit illoqarfik Aasiaat tamakkiusarlugu misigisaqarfigisinnaavat. Immakkut angallammut ilaallutit nunaqarfinnut angalagit imal. kamippaat pisuutit atikkit. Ukiukkut illoqarfik avatangiisaalu qimussimik, snescooterimik sisoratinilluunniit misigisassarsiorfigiuminarnerusarpoq.