alert-black.png Angalanermut killilersuinerit malinnaaffigikkit Ingerlaqqigit

Maniitsoq-mut angalanissat nassaariuk

Maniitsoq pillugu

Maniitsup maniinnini ateqaatigaa. Illoqarfik qeqertarpannut siammarsimasoq ikaartarfinnit atassusersugaavoq. Taarsiarsaalernerani  ikerasammi umiaaqqat angallateeqqallu ukamarusaartut isigilerlugit Venedig eqqaaqqajaanarpoq. Tamaanilumi angallateersorneq unammilligassartaqarlunilu pisariaqartuuvoq.

Maniitsumi unnuivigineqarsinnaasut:

Maniitsoq uummasorpassuaqarpoq. Aalisagarpassuaqarpoq uumasoqarluni ilaanneeriarlutillu qipoqqaat qanillilluinnarsinnaasarput. Apriilip novembarillu akornanni takornariassagussi arfersiorsinnaanersi qulakkeerluinnangajassinnaavarput. Angallammut ilaallusi nalissaqanngitsumik misigisaqariartoritsi. Takornariartitsiviullu angallatit aallarfissaat ilisimaarai.

Misigisassat Maniitsoq

Aasami aputilimmiinneq

Qulimiguulimmut ilaalluni qaqqap qaanut sisorariarsinnaaneq nunarsuarmi pitsaanerpaanut ilaasoq, Maniitsup immikkoorutaasa ilagaat. Kamippat sisoqqatit ateriarlugit Air Greenlandip timmisartuaraasa ilaannut qulimiguulimmut ilaallutit qaqqap qaaniit - sivingarnit allanit aqqusaarneqarsimanngitsut aqqusaarlugit kangerlunnut tungutsorissunut immamullu isikkivilerlutit - ammut sangusaarit.

Upernaamiit aasaq ilanngullugu nunami maniitsumi arpanneq soqutigisarigussiuk, Apussuarni sermeq iigartartoq arpaffigisiuk. Snescooterimik assartorneqarsinnaaneq iluaqutigalugu pilertortumik 1133 meterit qaqisinnaavasi. Ammut aqqut nammineq toqqaannarsinnaavarsi. Ullup ataatsip ingerlanerani takusassat tamakkinngikkussigik, tamaani illuaqqat marluk arlaanni unnuinissaq innersuussutigaarput. Apussuarni sisorartarfik Maniitsumit kangimut 25 km-it missaannik ungasissusilimmiippoq.

Illuni pingasuni oqaluttuat nuannersut

Eqqumiitsulianut katersugaasivik Maniitsup eqqaamiuisalu eqqumiitsuliortuisa suliaannik, qalipakkanik qiperukkanillu kiisalu Aage Gitz-Johansen-ip kalaallit kulturiannik, qanga upperisanik pisimasuutitanillu oqaluttuartunik qalipakkanik ulikkaarpoq. Katersugaasiviit allat marluk, aalisarnermut tunngasunik katersugaasivik kulturikkullu oqaluttuarisaanermut tunngasunik katersugaasivik, itsarnisarsiornermik  soqutiginnittunut pilerinarluinnartuupput.

Ilisimaviuk?

  • Sukkertoppen Hollandimiut/pukkitsormiut arfanniat qanga atsiussimasaannit Zuikerbrood-imit nutsigaammat,
  • Aalisarnianut pilerinarluinnartuummat, aalisallammassuunngikkaluarlutit eqalummik 1 kg-miit 3-kg-mut oqimaassusilimmik pisaqarsinnaagavit, juunimiillu septembari tikillugu pisaqarsinnaaneq qulakkiingajanneqarsinnaammat,
  • Greenland by Topas angalanissanik Kalaallit Nunaata sinnerani misigineqarsinnaanngitsunik ilaatigut makkunannga takunniffiusunik aaqqissuisarmat: Sermersuaq, umimmaat, arferit, nunaqarfiit inuerunnikut, qimussit pisuttuarlunilu qanga pisimasunut utersinnaaneq, 
  • Eqqumiitsuliortup Aka Høegh-ip amernik mersortartoq Martha Biilman Maniitsumeersoq peqatigalugu oqaluffik 1981-imeersoq kusassagarimmagu,
  • Taliffissagissaarluni, kangerloqartitserluni anorimullu oqquartumiilluni qajartorfigissallugu tulluulluinnarlunilu pilerinarluinnartuunera.
  • Nunaqarfii: 3.
  • Sumiiffia: Kitaata sineriaata qeqertarpaasa ilaanni.

Paasissutissat

  • Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annerit: arfernat
  • Inuttussusaa: 2.670
  • Tunngavilerneqartoq: 1755
  • Pingasunik nunaqarfeqarpoq

Ingerlassineq

  • Kangerlussuarmi mittarfimmiit Maniitsumut sap. ak. sisamariarluni tallimariarluniluunniit Air Greenland timmisartuussisarpoq. Timmisartorneq minutsinik 35-inik sivisussuseqarpoq. Maniitsumiit Nuummut aamma aqquteqarpoq. Qallunaat Nunaanniit /Europamiit Kangerlussuarmut aasaanerani sap. ak. ullui tamakkertarlugit timmisartuussisoqartarpoq ukiuuneranilu sap. ak. sisamariarluni timmisartuussisoqartarluni.
  • Maniitsup maniinnera unammilligassaagaluaq pisuinnarluni angallavigineqarluarsinnaavoq. Tamatumunnga taarsiullugu taxamut ilaallutit angalaarsinnaavutit. Aasaanerani angallammik sineriak qeqertarpassualik angallavigisinnaavat, ukiukkut sisoraatinik snescooterimillu angalasinnaavutit.