alert-black.png Angalanermut killilersuinerit malinnaaffigikkit Ingerlaqqigit

Narsaq-mut angalanissat nassaariuk

Narsaq pillugu

Narsaq kangerluppaat qeqqanni Qaqqarsuup 685 meterisut portutigisup ataani inissisimavoq. Sermit iigartartut illoqarfiup avannaa tungaaniittut ilulissanik aniatitsisuupput kangerluillu puiserpassuaqarput, kapisileqarput, eqaloqarput tikaagulleqarlutillu. Silaannaa atoruminartuuvoq; aasami 22 gradit missaannik kiattarluni ukiumilu 17-inik issittarluni.

Innuttaasut

Narsami innuttaasut amerlanersaat savaateqarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqarput. Takornariaqarneq kiffartuussinerlu aamma illoqarfittaani suliffeqartitsivoq. Narsaq- eqqaani nunaqarfeeqqanut sanilliullugu illoqarfissuuvoq. Savaaqqanut toqoraaveqarnera, kulturikkut illoqarnera, Kalaallit Nunaanni igasut pikkorinnersaasa ilaasa ilinniarfiannik Inuussutissalerinermik Ilinniarfeqarnera, taamaasillunilu inuusuttunut sammisassaqarfiujuaannarnikkut, inuusuttut Narsamiiginnarnissaannut imal. ilinniariartorlutik suliartorlutilluunniit Narsamut pinissaannut tapertaapput.

Qallunaatsiaat kulturiat

Narsaq qallunaatsiaat kulturiannik naapitsinissamut periarfissaqarluarpoq. Kulturikkut illumi ataavartumik saqqummersitat qallunaatsiaat inooriaasaannik, sakkuinik  atisaannillu oqaluttuarput. Erik Aappalaartoq sugisanilu ukiut 1000-it sinnerlugit matuma siorna Kalaallit Nunaannut pisut, qanoq inuusimanerat ukiullu 500 missaasa qaangiunnerini nassuiaatissaqartinneqanngitsumik periarfeerunnissamik tungaanut, Kujataani nunaatiminni ajunngitsumik inuusimanerat takorloorsiuk.

Qanorsuaq ujarattarumagaanni

Kuannersuit ukiuni kingullerni uraneqarnera tugtupitseqarneralu pisutaallutik immikkut pingaaruteqalerpoq. Qaqqaq illoqarfiup avannaata kangiatungaani km-it arfineq pingasut missaannik ungasissusilimmiippoq ujarassiornermillu soqutiisalinnut assut kajungernartuulluni.  

Kalaalimineerniarfik immikkut ittoq

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pimoorussisut allat assigalugit Narsaq aamma kalaalimineerniarfeqarpoq. Narsamili kalaalimineerniarfiup saarulliit, puisit neqaat eqaluit killingini- kuannit, naatsiiaat ruuallu tuniniagassatut iliorarneqarsimanerat allaassutaavoq. Kujataanimi  naatitanik naatitsilluarfiusartumi ippugut.

Ilisimaviuk?

  • Narsap eqqaani qaqqaq mineralinik immikkut ittunik akoqarmat ujaqqanillu katersisartunit ujarassiuunillu kajungerineqarluarmat,
  • Ujarak aapaluttoq pinnersaasiarineqartartoq tugtupit Narsap eqqaani Ilimmaasami taamaallaat nassaassaasoq. Ujarak pinnersaasiassaq taanna Kalaallit Nunaata ujaraatut isigineqartoq,
  • Palasip taalliortullu Henrik Lund-ip (1875-1948) nammineq illuliaa maanna kikkunit tamanit takuniarneqarsinnaasoq,
  • Nunarsuarmi mineralit ilisimaneqartut 3500 akornanni 500-it missaat Kalaallit Nunaanni nassaassaasut,
  • Pisunneq allakkajaamillu unnuiffissarsinissaq soqutigigukkit savaateqarfiit aqqusaartorlugit Kalaallit Nunaanni nunaatilittut inuuneq misigiuk. Savaateqarfiit amerlasuut unnuiffissamik neqerooruteqartartut.
  • Nunaqarfii: 3 savaateqarfiillu arlallit.
  • Sumiiffia: Kujataani kangerluppaat ilaanni qeqertaasamiittoq.

Video - Narsaq