alert-black.png Angalanermut killilersuinerit malinnaaffigikkit Ingerlaqqigit

Narsarsuaq-mut angalanissat nassaariuk

Narsarsuaq pillugu

Narsarsuarmi mittarfik nunarsuup sinneranit Kujataanut isaariaavoq. Mittarfik kangerluup alutornaqisunik sikorasaartup killinganiippoq. Ilulissat akulloqquallugit angallammik sermip iigartartup Qooqqup tungaanut ingerlaarneq Kujataani immakkut angallammik pernaammik angalanerisinnaalluarparsi.

Misigisassat Narsarsuaq

Oqaluttuarisaanermit oqariartuutit ersarissut

Kujataa islandimiup Erik Aappalaartup nunagaa, ukiorlu 982-imiit 985-imut siullermik ilisimasassarsiorfigaa. Taamanikkut Brattahlid-imik atsikkaminut maanna savaateqarfiusumut Qassiarsummut nunassippoq. Taanna mittarfiup akiani minutsit 30-iinnaat angallammik kangerluk ikaarlugu tikittariaqarpoq, tassanngalu vikingit pillugit oqaluttuat siulliit pinngorput.

Illukoqarfinnik siammarsimasunik 500 sinnilinnik Kujataa nassaarfiuvoq, nunami alianaatsumi naggorissumilu savat hestillu akornanni pisuttuartilluni, oqaluttuarisaanerup anersaava malussarfiungitsoortanngilaq.

Narsarsuarmi unnuivigineqarsinnaasut:

Narsarsuup katersugaasiviani amerikkarmioqarfiusimanerata nalaani oqaluttuarisaaneq ullutsinnut qaninnerusoq, atortutigut assitigullu takutinneqarpoq.

Qalipaatigillunilu naggorissoq

Annertuumik sunniivigineqarneq pakasarneqarnerlu! Naasut Qooruat angalatuunut misigittannginnerpaanut allaat tupigusutitsisarpoq. Naasut nunap ataani unerartut apeqqutaallutik assigiinngitsorpassuarnik qalipaatillit saqqummerartut, ilaatigut orkidee-t assigiinngitsut tallimat, niviarsiat kuannillu anoraannguamit aalataartinneqartut. Qalipaatinik, naasut tikkinik sermillu aanneranik kuunnguup kuuppalaarneranik malugisaatitit immikkit. Immaqa kissaviarsuup takutinniarluni qulaavaarsinnaavaasi.

Takornariartitsivik aqqusaarlugu paasissutissanik pissarsiniarnikkut angalaarneq pissarsinarnerussaaq. Tassani qulimiguulimmut angallammulluunniit ilaalluni puigunaatsumik angalaarneq aamma paasisaqarfiusinnaavoq.

Ilisimaviuk?

  • Narsarsuaq 1941-mi sorsunnersuup aappaata koreamilu sorsunnerup nalaani sakkutooqarfittut pilersinneqartoq– siunertamullu tulluartumik qaqqat akornanni toqqorluarsimasoq,
  • Erik Aappalaartup naasorissaasup illuliaa takisooq Europallu avannaani oqaluffiit siullersaata Thodhildur-ip oqaluffiata assilillugit sananeqarsimasut iserneri, ukiut 1000-it matuma siorna pisunut utersaarfiuvoq. Taakku nunaqarfimmi Qassiarsummiipput.
  • Tamanna pisuffigissallugu aliikkutaralugu aalisarfigissallugu immakkullu qajartorfigissallugu naleqqulluinnartuuvoq. Najukkami takornariartitsivimmi cykilinik qaqqasiutinik qaannanillu imarsiutinik attartortoqarsinnaavoq.
  • Narsarsuaq sermersuup ujangisimarnginik sermillu aanneranik pinngorpoq.
  • Islandimiu sapiitsoq Erik Aappalaartoq ukioq 982 Narsarsuarmut tikiuteqqaarpoq. Tikitami kialaarluni naggorinnera qiimmaallaatigalugu nuna Grønlandimik atserpaa.
  • Nunaqarfik timmisartoqarfillu.
  • Kujataani kangerluup qinnguani.

Timmisartuussinerit angallannerillu Narsarsuaq

Paasissutissat

  • Kujataata isaariaa
  • Inuttussusaa: 143
  • Amerikarmiut sakkutooqarfiattut tunngavilerneqartoq: 1941
  • Nunaqarfiuvoq, mittarfeqarfiullunilu

Ingerlassineq

  • Narsarsuaq mittarfiuvoq Kalaallit Nunaata Kujataani sumiiffiunnut tamanut attaveqartoq. Aasaanerani timmisartorsuaq sap. ak. marloriarluni Københavnimiit Narsarsualiartarpoq. Ukiuunerani Kangerluaq aqqusaassavat.
  • Aasaanerani Narsarsuaq eqqaalu pisulluni immakkullu angallammut ilaalluni angallavissaqqissuupput. Ukiukkut sisoraatit snescooterillu angallataasarput. Kujataani illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni immakkut angallatit Air Greenland-illu qulimiguulii atorlugit ingerlanneqartarpoq.