Paamiut
Illoqarfik Paamiut Nuup kujataaniippoq, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit ikittuinnaat sissamit sioralimmiit sermersuarmut isikkiveqarmata, aasami onissallugu kajungernartuuvoq.
- Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annerit: arfineq pingajuat
- Inuttussusaa: 1.515
- Tunngavilerneqartoq: 1742
- Ataatsimik nunaqarfeqarpoq
Paamiut pillugu
Takornarissat assut tikilluaqqusaasarput nunaqartunillu illoqarfimminnik asannittunit nuannaaqatiginnikkusuttunillu inussiarnisaarfigineqartaqalutik. Ullumikkut aalisarneq annertunerusumik inuussutissarsiutaavoq umiartornermilu ilinniarfik paamiuniilluni. Qanga ameerniarneq arfanniarnerlu pingaarnertut inuussutissarsiutaasimapput, illoqarfimmilu ukkusissamik qiperuisartut pikkorissut tusaamaneqaataasimallutik.
Isikkiviit ataqqinassusillit
Illoqarfik qeqertaasamiippoq qaqqarsuarnut kusanaqisunut isikkiveqarluni. Iluatitsilluartunut ilaassagussi arfernik, kissaviarsunnik nattoralinnillu amerlasuunik takunninneq misigisinnaassavasi. Angallammut ilaallusi illoqarfik Paamiut pallikkiartussagussiuk qaqqarsuit portusuut tungujualaartut saanniippoq alutornaatilinnillu illoqarluni.
Kalaallit Nunaanni oqaluffiit kusanartuupput taakkulu akornanni kusanarnerit ilagaat Paamiuni oqaluffik. Taanna norgimi oqaluffilioriaatsimik isumassasiaavoq nipimullu tutsarissisitsisinnaanera tupinnaqaaq. Katersugasivik najukkami sanalukkanik arfanniallu nalaanni assilisanik saqqummersitalik takuniagassaqqissut ilagaattaaq. Amernik saanernillu sanaat kusanartut katersugaasivimmi pisiassat amma ilissinnik kajungilersitsisinnaassagunarput.
Aasaanerani aalisarneq
Aalisartut umiaaqqamik angallamilluunniit sukkasuuliamik aalisariarnissamut arfersiornissamullu qaaqqusisarput. Arferit takkuttartut tassaanerusarput tikaagulliit, tikaagulliusaat, aarluit qipoqaallu. Isumannaallisaaneq siunertaralugu anuliunneqartartoq ivertseriarlugu qiviimiannguarlusi takusasi nalissaqanngitsut tupigusuutigisigik. Qissataat nassaraanni arfersinngikkaluarluni aasaq naallugu aalisarneqarsinnaasunik eqaluppassuaqarlunilu kapisilippassuaqarpoq.
Illoqarfimiit asimut qangarsuaaniilli inuit aqqutigisarsimasaat aqqusaarlugit angalanissamik neqeroortoqarpat qujarussiuk. Pisariaqarpat tupermik nassartoqarsinnaavoq – qissataatip nassarnissaa eqqaamallugu. Ilorrisimaarnarnerusumik unnuiffissarserusukkussi Paamiuni alianaatsumik akunnittarfeqarpoq.
Ilisimaviuk?
- Paamiut ukiunik 1000-inik pisoqaassusilinnik inuinnaat aqquteqarmat. Aqqutit illoqarfimmiit asimukartut ilaatigut 50 km-isut isoratutigimmata,
- Itsarnisarsiuut nassaavi naapertorlugit Paamiut eqqaalu Kristusip inunngornera ukiunik 1.500-nik sioqqullugu inoqarsimammat,
- Kalaallit Nunaanni nattorallit piniaqqusaanngitsut amerlanersaat Paamiuniittut,
- Sunngiffimmi sammissallugu nuannarineqarnerpaaq tassaammat aavarneq.
- Nunaqarfii: 1.
- Sumiiffia: Qeqertaasarsuarmi kitaani kangerluit ilaasa paavani.
Paamiuni misigisassat
Illoqarfik Paamiut Nuup kujataaniippoq, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit ikittuinnaat sissamit sioralimmiit sermersuarmut isikkiveqarmata, aasami onissallugu kajungernartuuvoq.
Paamiuni ingerlassineq
Qanoq isillunga tassunga pissaanga
Suluusalimmit Dash-8-mit angallavigineqarpoq
Kujataani mittarfimmiit Narsarsuarmiittumiit Air Greenland-ip timmisartuutaanut suluusalimmut Dash-8-mut, sap. ak. marloriarluni paamiunut paamiuniillu timmisartuussisartumut ilaallutit Paamiuliassaatit. Sap. ak. marloriarluni Nuummiit Paamiunut timmisartuussisoqartarpoq.
Aasaanerani Københavnimiit Narsarsuarmut sap. ak. marloriarluni timmisartuussisoqartarpoq. Ukiuunerani Kangerlussuaq aqqusaarlugu timmisartuussisoqartarpoq.
Bilitsimik inniminniigit
Qanoq isillunga angallavigissavara
Paamiut pisulluni immakkulluunniit angallammut ilaalluni angallavissaavoq. Taxamik atorfissaqartitsigussi tamanna aamma periarfissaavoq. Ukiuunerani sisoraatit snescooterillu angallatissaqqissuupput.