Uummannaq

Isit isigisut tarnerlu misigisanik ulikkaartoq apeqqutaallutik Uummannaq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit pinnernersaattut inuit ilaannit nalilerneqartarpoq. Illoqarfimmut qaqqarsuup uummatitut ilusillip killinganiittumut tikilluaqqusivugut.

Pissusiviusut
  • Inuttussusaa: 1.282
  • Tunngavilerneqartoq: 1763
  • Kitaata Avannaani illoqarfiit annersaat



Uummannaq

Nuussuup qeqertaasaata avannaatungaaniittumit nunaqarfimmit Qaarsuniit qulimiguulimmut ilaalluni Uummanniartoqartarpoq. Kalaallit Nunaaliartartut ilaasa isumaat naapertorlugu, Uummannaq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit angingaassusermik pinningaassusermillu takutitsisut kusanarnersaraat. Tamanna qulimiguulimmi qulaakkussiuk takusinaaleriissavarsi. Qaqqat 1200 meterit 1400 meterillu akornanni portussusillit untritilinnik arlalinnik portussusilinnik innartallit, sikorsuit serminit iigartartunit aqqanilinneersut, arferit timmissallu innaniittut takusassaanut ilaapput. 

Illoqarfittaa qaqqap uummatitut ilusillip 1170 meterisullu portussusillip killinganiippoq. Illut qalipaatigissaartut qattunerasaartumi siammarsimapput. Maani inuit qimmillu takussaallutillu tusarsaapput, meeqqat inersimasullu avannarpasissumi piniartukkormiutut inuusuupput.

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu sumiiffimmi ataatsimi

Seqineq kaaviinnartoq, qimmit qamutillu, sikut, arferit innuttaasunillu kiinneraartunik inussiarnersunillu naapitsineq. Amerlanerit Kalaallit Nunaanni misigisassatut kissaatigisaannik assigiinngiiaanik ulikkaartoq.  

Angallammut ilaalluni arfernik isiginnaarneq

Arfermik takkuttoqarsinnaavoq takkuttoqanngitsoorsinnaallunilu. Arferit aqqutaat siunersissaanngillat, ilissilu immap uumasorsuanik anersaartarnerinik tamaginnillu takunninnikkut iluatitsilluartunut ilaalluarsinnaavusi. Angallammut ilaallusi sikut, sermit iigartartut qaqqallu qanimut isiginnaarsinnaavasi. Qarajaq tamaani sermit iigartartut annersaasa ilaat misigisassarsiorfigisiuk, nunaqarfiillu qanga inuunermik oqaluttuussisut takornariarsigik.

Ilisimaviuk ?

  • Ummannap eqqannguaniimmat qanga ukiuunerani najugaqarfigineqartarsimasoq Qilakitsoq. Tassani inersimasut arfinillit meeqqallu marluk timaat paniinnarnikut 1972-mi nassaarineqartut – taakkulu nunat issittut kulturiannik atuisuni tamani inuit timaasa atisaasalu nassaarineqartut pisoqaanersaralugillu innarlerneqannginnersarigaat,
  • Tyskeq geofysikeri Alfred Wegener, nunavissuit nikikkiartortarnerat pillugu nassuiaateqaqqaartoq Uummannamiittarsimasoq, Illoqarfiup katersugaasiviani qamutit sarpillit isumassarsiallu allat takuneqarsinnaasut,
  • Illumi sungaartumi orsiviusimasumi orsoq Europami qullernut orsussiarineqartartoq. Tikka naalliunnaqimmat orsivik avinngarusimasumut nuunneqarsimasoq,
  • Oqaluffiup sanianiimmat illu issunik ujaqqanillu qarmalik 1980-lu tikillugu inigineqarsimasoq.
  • Nunaqarfii: 7.
  • Sumiiffia: Kalaallit Nunaata Kitaata Avannaani Nuussuup qeqertaasaani

Uummannami misigisassat

Isit isigisut tarnerlu misigisanik ulikkaartoq apeqqutaallutik Uummannaq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit pinnernersaattut inuit ilaannit nalilerneqartarpoq. Illoqarfimmut qaqqarsuup uummatitut ilusillip killinganiittumut tikilluaqqusivugut.

SORT BY

Uummannami ingerlassineq

Qanoq isillunga tassunga pissaanga?

Qulimiguulinnit angallavigineqarpoq

Kangerlussuarmiit Aasiaat Qaarsullu aqqusaarlugit Uummannamut sap. ak. marloriarluni angallaviusartumut angalassaatit. Qaarsuniit qulimiguulimmut ilaalluni pilertortumik Uummanniartoqartarpoq.

Sap. ak. sisamariarluni arfineq marloriarluniluunniit Københavnimiit Kangerlussuarmut - Ilulissanut- Qaarsunut- Uummannamut timmisartuussisoqartarpoq. 

Qanoq isillunga angallavigissavara?

Kamippatit pisuutit atikkit avatangiisillu pisullutit immakkulluunniit angallammut ilaallutit misigisaqarfigikkit. Aasami angallammik nunaqarfinnut angalanissaq periarfissaavoq. Ukiumi angallatigiumaneqarnerpaat tassaapput snescooterit, sisoraatit qimussillu.