NAARTUNEQ PEQQISSUSERLU

10 kilometerinik portussusilimmi nal. ak. 900 km-inik sukkassusilimmik timmisartorneq uloriananngilaq. Kisiannili ilaasut ataasiakkaanut, naartusunut, iluarsineqarsinnaanngitsunik nappaatilinnut allanullu eqqarsaatigisassanik peqarsinnaavoq.

Naartuit?

Ataatsimik naartulluni angalasarnermut maleruagassat:

  • Ulloq ernivissaq sapaatit akunnerinik sisamanik sioqqullugu – naartunermi sapaatit akunnerat 36 tikillugu – kisimiilluni angalasoqarsinnaavoq.
  • Ernivissaq sapaatit akunnerinik sisamaniit marlunnut sioqqullugu – sapaatit akunneranni 37 – 38-mi – nakorsamiit angalasinnaanermut timmisartornerullu ataatsip sivisunerpaamik nalunaaquttap akunnerinik sisamanik sivisussuseqarnissaanut uppernarsaammik nassataqarnissaq piumasarineqarpoq.
  • Ernivissaq sapaatit akunneri marluk sivikinnerusorluunniit sioqqullugu – naartunermi sapaatit akunnerata 38-p kingorna: Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aammattaaq Kalaallit Nunaata iluani timmisartuussinissat akuerisaanngillat.

 

Marlulissanik, pingasulissanik amerlanernilluunniit naartulluni angalanissamut maleruagassat:

  • Ulloq ernivissaq sapaatit akunnerinik 12-iniit arfineq pingasunut sioqqullugu – sapaatit akunneranni 28 – 32-mi – nakorsamiit angalasinnaanermut timmisartornerullu ataatsip sivisunerpaamik nalunaaquttap akunnerinik sisamanik sivisussuseqarnissaanut uppernarsaammik nassataqarnissaq piumasarineqarpoq.
  • Ernivissaq sapaatit akunnerinik arfineq pingasuniit sisamanut sioqqullugu – naartunermi sapaatit akunneranni 32-36-mi – angalanissaq innersuussutigineqanngilaq, pisunili immikkut ittuni angalanissaq timmisartup naalagaamiit akuerineqarsinnaavoq, tassanilu angalasinnaanermut nakorsamiit uppernarsaat piumasarineqarpoq. Piffissaq timmisartorfiusussaq sivisunerpaamik nalunaaquttap akunnerinik sisamanik sivisussuseqassaaq.
  • Erninissaq sapaatit akunnerinik sisamanik sivikinnerusumilluunniit sioqqullugu angallavinni nalinginnaasumik timmisartuussivinni angalanissaq akuerisaanngilaq.

Aalakoorpit?

Timmisartup iluani naqitsineq pissutaalluni imigassartorsimaguit timit sungiusimasannit allaanerusumik sunnerneqassaaq. Isumannaallisaaneq ilaasullu allat eqqarsaatigalugit ilaasussat ikilernermi aalakoortut ikinissaannut itigartissinnaavagut. Taamatuttaaq timmisartuussinermi imigassallernissamut itigartitsisinnaavugut.

Cigaretsit elektroniskiusut

Timmisartornerup nalaani Air Greenlandip cigaretsinik elektroniskiusunik atuinissaq akuerinngilaa. Cigaretsit elektroniskiusut piviusorpalaartuupput aammalu cigaretsip pujuanut paarlaattoorneqarsinnaasumik aalaliortuullutik, timmisartullu iluani pujortartoqarsinnaaneranik akuersinertut isikkoqalersissinnaallugu.

Anigorsinnaanngisannik nappaateqarpit?

Ilaasut uummammikkut anersaartorfimmikkulluunniit ajoqutillit timmisartup iluani naqitsineq pissutigalugu inuummarliorsinnaapput. Malitassaq pingaarneq unaavoq: Ajoqutiginagu inigisamut qullermut, qalianulluunniit,  majuartarfikkut majuarsinnaaguit ammukarsinnaallutillu aamma timmisartorsinnaavutit. Nakorsamit siunnersorneqarneq tamatigut iluaqutaasinnaavoq.

Ungasinngitsukkut pilatsippit?

Aallannginninni nakorsamit siunnersortigit.

Tunillaasinnaavit?

Ukuninnga nappaateqaruit tunillaasinnaaffippit nalaani timmisartoqqusaanngilatit:

  • Mæslingerneq
  • Aappaluararneq - røde hunde
  • Kuppiararneq - skoldkopper

Ilummoornermik savarnermilluunniit nappaateqaruit, nappaatip timinniinnerani timmisartoqqusaanngilatit.

Nalinginnaavoq nappaammik ulorianartumik tunillaassinnaasumik nappaateqaraanni timmisartoqqusaannginneq. 

Immikkut pisariaqartitsivit?

Angalaninni ikiortariaqaruit, angalanissamik pisiffigisanni ikiorneqarnissamik inniminniisinnaavutit. Sapinngisamik piaartumik aammalu aallarnissaq kingusinnerpaamik nal. ak. 48-nik sioqqullugu taamaaliorit. Qanorluunniit atorfissaqartitsisoqaraluarpat mail-ikkut imaluunniit oqarasuaatikkut Air Greenlandimut angalatitsivimmulluunniit inniminniineq sapinngisamik paasinartuussaaq, taamaalilluta nassatanik tunniussinermiit apuuffissannut ikiuunnissamut piareersimaffissagut eqqoqqissaartumik ilisimareerniassagatsigit.

Ikiuussinnaavugut:

  • Ilaasunut pitsorluttunut, issiavinnik kaassuartakkanik ikiorsiinikkut
  • Meeqqanut kisimiillutik angalasunut
  • Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni angalasunut naalungiarsuutilinnut Airbus-itsinni siniffeeqqanik peqarpugut
  • Ilaasunut utoqqarnut nassataannik il.il ikiorlugit.
  • Ilaasunut attaveqaqateqarnissamik ajornartorsiuteqartunut; oqalutseqarneq, nutserisoqarneq il.il.
  • Allanut tunngasunut – aperiinnassaatit.

Tappiitsut

Isiginiarnermigut innarluutilik (tappiitsoq imaluunnit isigiarsuttoq) angalatilluni ingiallorteqarsinnaatitaavoq, allatigut naammaginartumik aallannginnermi, angalanermi nalaani aammalu angalanerup kingorna angalaqateqanngikkuni. Ingiallortitut angalaqataasoq bilitsimut akiliuteqassanngilaq, piumasaqaataavorli Dansk Blindesamfund-imiit inersimasumik isiginiarnermigut ajornartorsiuteqanngitsumit ingiallorteqarsinnaatitaanermut  uppernarsaammik takutitsisoqassasoq. Akileraarutit ammalu sullissinermut tapiutit akilerneqassapput. Ingiallortimut inniminniineq Callcenter-erput aqqutigalugu pissaaq. Angalasoq Isiginiarnermigut aammalu tusaaniarnermigut innarluuteqaruni (tappiillunilu tusilartoq) kisimiilluni angalaqqusaanngilaq.

Tappiitsut qimminik ikiortillit

Ilaasut isiginiarnermikkut ajornartorsiutillit qimminik timmisartumut nassarsinnaapput. Qimmeq pituutaqassaaq aatsarnaveeqquteqassallunilu. Issiavimmiissanngilaq timmisartullu iluani aqqummik assiissanngilaq. Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu aammalu taakkunanngaanniit angalanissat sioqqullugu attaveqarfigitigut, taamaalilluta angalanissaq sioqqullugu akuersissutaasinnaasut piareersinnaagatsigit.

Nakorsaatit iltilu - silaannalersuut

Nakorsaatit pisariaqartitatit tamaasa nassatannut tigumiaannakkannut tigoriaannanngorlugit ikikkit. Angalaninni iltimik pisariaqartitsissaguit, namminerluunniit iltimik puiaasamik nassaruit, qinnuigaatsigit  aallarnissat sioqqullugu uatsinnut attaveqaqqullutit. Iltimik pisariaqartitsiguit, tamanna akiliuteqarnikkut aaqqissuussinnaavarput.

Københavnip mittarfiani immikkut ikiorserneqarneq

Falck issiavinnik kaassuartakkanik atuisunut pitsorlungaatsiartunullu ikiuutissalluni piareersimavoq. Bilitsimik pisiffigisanni aammalu aallarfissaq kingusinnerpaamik nal. ak. 48-nik sioqqullugu ikiorserneqarnissamik inniminniigit. Timmisartumut ikileruit immikkut ikiorserneqarnissamik inniminniisimanerit ilisimatitsissutigiuk.