Meeqqat aamma meeraaqqat

Meeqqat tikilluaqqusaaqaat, aamma kisimiillutik angalagunik!

Meeraaqqat

Siunnersuutigaarput meeqqat inoorlaaq peqqissoq timmisartoqqaassaguni minnerpaamik ullunik arfineq marlunnik pisoqaassuseqassasoq. Napparsimavik nakorsarluunniit isumasiorsinnaavatit. Nangilersuinermut atortumik meeraaqqanullu innanngavimmik kivittakkamik nassarsinnaavutit.

Meeqqat marluk inorlugit ukiullit

Meeqqat marluk inorlugit ukiullit inersimasumut bilitsip, akileraarutit akitsuutillu ilanngunnagit, 90%-ianik  (akikinnermi, tassa akisunermiunngitsoq) akeqarput. Immikkut issiaveqarneq ajorput, inersimasumillu 15-niit qummut ukiulimmit sarliarneqassallutik. Meeraq isumannaallisaatitut qitequtaasamik annanniummillu immikkut tunineqassaaq.   

Meeraaqqamut timmisartumi inissami Akisunermi (Business Class) bilitsisisoqarsinnaavoq. Immikkut issiaveqassanngilaq (saniatigulli pisiarineqarsinnaavoq) inersimasumillu 15-niit qummut ukiulimmit sarliarneqassaaq. Akisunermi meeraaqqamik angalaqateqassaguit taanna meeqqatut inniminniissunneqassaaq. Malugeqquneqarpoq Akisunermi meeqqanut akikilliissuteqanngimmat. 

Inersimasoq ataaseq taamaallaat meeqqamik ataatsimik marluk inorlugit ukiulimmik angalaqateqarsinnaavoq.

Qarasaasiakkut inniminniinermi inersimasoq ataaseq meeqqamik marlunnik inorlugit ukiulimmik ataasiinnarmik angalaqateqarsinnaavoq. Meeqqanik amerlanernik angalaqateqassaguit, tamanna allaffitsinni, angalatitsivinni imaluunniit saaffiginnittarfitsigut 34 34 34-mut inniminneersinnaavat.

Meeqqanut marluk inorlugit ukiulinnut marlunnut akigititaq

Meeqqap aappaa meeqqatut 12-it inorlugit ukiulittut akiliissaaq. Taanna nammineq issiavimmi issiasinnaassaaq, imaluunniit biilini atorneqartartumi issiavimmi nammineq nassarneqartumi timmisartullu issiavianut aalajangerlugu ikkussami issiassaaq. Issiaviup taassuma takissusaa silissusaalu annerpaamik 65 cm-ussaaq, 45 cm-llu tikillugit portussuseqarluni. Issiavik siumut kingumulluunniit sammisinnaassaaq. 

Meeqqat marluniit aqqanilinnut ukiullit

Meeqqat marluleereernikut sulili aqqanilinnik ukioqioqalersimanngitsut inersimasup bilitsiata, akileraarutit akitsuutillu ilanngunnagit, 50%-ia tikillugu akikilliiffigineqarsinnaapput. Malugeqquneqarpoq Akisunermi meeqqanut akikilliissuteqanngimmat.

Meeqqat kisimiillutik angalasut

Meeraq kisimiilluni angalassappat ukunani inniminniissunneqassaaq: mittarfinni, angalatitsivinni imaluunniit saaffiginnittarfimmi 70 12 12-mi. Meeraq kisimiilluni angalasoq tallimmeereersimassaaq annerpaamillu 15-nik ukioqassalluni.

Angalanissamik inniminniiguit inersimasup aallariartortitsisup aqqa, najugaa oqarasuaataatalu normua taassavatit, taamatullu tikippat aallertussap aqqa najugaa, oqarasuaataatalu normua taassavatit. Inersimasoq meeqqamik aallariartortitsisoq timmisartup qangattarnissaata tungaanut mittarfimmi imaluunniit heliportimi utaqqissaaq.

Angalanerup nalaani meeraq timmisartumut helikopterimulluunniit allamut nuussappat, illoqarfimmi akunniffiusumi attaveqaataasussap aqqa, najugaa oqarasuaataatalu normua taassavatit. Tamannali Kangerlussuarmi pissappat pisariaqanngiaq, tassani paaqqinninnissamik aaqqissuussigatta.

MALUGIUK: Bilitsip akiata saniatigut kisimiilluni angalasumut ingiaqatiginninnermut, ulloq ataaseq angalanermut ataatsimut immikkut kr. 250,-nik akiliuteqartoqassaaq.

Isumannaallisaaneq peqqutaalluni timmisartuussinermi ataatsimi meeqqat kisimiillutik angalasut ilaasorisinnaasat killeqarput.

Meeqqamut kisimiilluni angalasumut uppernarsaat maani aasinnaavat.

 

Paasissutissat naleqquttut

Meeraaqqanut innanngavimmik inniminniineq

Airbus-itsinni Københavnimiit Kangerlussualiartaammi, paarlattuanillu, meeraaqqanut qulingiluat ataallugit qaammatilinnut, 11 kg-nik oqinnerusunut 65 cm-illu angullugit takissusilinnut innanngavinnik peqarpoq. Taanna aallarfissaq minnerpaamik nal.ak. 24-t sioqqullugit inniminneerneqarsinnaavoq, tassa ukunani: allaffitsinni, angalatitsivimmi imaluunniit saaffiginnittarfimmi +299 70 12 12–mi. Atornera akeqanngilaq, taamaallaalli akikinnermi atorsinnaalluni.

Meeqqanut aneerussiviit aamma aneerussiviit patitittakkat

Aneerussiviit puussianut taakkununnga naatsorsuussanut poortorluarsimassapput.

Aneerussivit patitittakkat patitivinneqarsinnaasut akeqanngitsumik nassarneqarsinnaapput. Taakku tunniussinermi atermik nalunaaqutserneqassapput, timmisartumullu ikiartulivinnermi timmisartup usisarfianiittussatut tunniunneqassapput.

Nerisassat

Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut, paarlattuanillu, angalassagaanni aallarfissaq minnerpaamik nal.ak. 48-t sioqqullugu meeraaqqanut imal. meeqqanut nerisassanik inniminniisoqarsinnaavoq. Angalanissap inniminneernerani aamma tamanna pisinnaavoq. 

Aliikkutassat

For de lidt større børn er der underholdning i form af tegnefilm og musik.

Meeqqanut annerumaanut titartakkanik filmilianik aamma nipilersuutinik aliikkutassaqarpoq.

Nangilersuivik

Timmisartorsuarmi minnerpaamik perusuersartarfik ataaseq nangilersuisarfeqarpoq.