Club Timmisamut ilaasortanngorit

Taamaatiguk

5761

2026 februaarip 4, pingasunngorneq

Air Greenland aamma Thin Blue Line suleqatigiilerput

Air Greenland aamma Thin Blue Line Denmark (TBL) suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarput Kalaallit Nunaanni politiit maannakkut sulisut aamma politiiusimasut tarnermikkut pissassarnissaat, atugarissaarnissaat aamma tarnikkut timikkullu ajoqusigaanissaat pinaveersaartinniarlugit.

 

Thin Blue Line Denmark suleqatigiiffiuvoq politiini sulisunik aamma ilaqutaannik tapersersuisartut, sulinerminni tarnikkut artorsarnerat malunnarsisimagaangat. Taamatut iliortarput attaveqatigiilluni ingerlatsinikkut, ataatsimoorluni suliniuteqarnikkut aamma immikkut ittunik ingerlatsinikkut, tamakkua sulinermi tarnikkut timikkullu ajoquserneqarnerit iliuuseqarfiginerani ikiuutaasarput.

 

Isumaqatigiissummut tunngaviuvoq suliniaqatigiiffiup politiini sulisunik, reservebetjentinik, politiit ikiortaannik aamma kommunefogedinik taakkualu ilaqutaannik sullissisarnerat. Tamatumunnga ilutigitillugu TBL maannakkut piumassutsiminnik sulisunik attaveqatigiiliorput, Kalaallit Nunaat tamakkerlugu suliniarnermik pitsanngorsaasussanik.

 

Nunap isorartussusiata aamma isumalluutit killeqarnerat pissutaallutik tamanut anngunnissamut ajornakusoortitsitsipput. Tamatumuuna Air Greenland peqataasinnaavoq ilik* aqqutigalugu angalanernut tapiissuteqartarnikkut – ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisunut taamatuttaaq inunnut ilinniagalinnut, najukkanut tapersersuiniarlutik angalasartunut.

Uagutsinnik kivitsisunik kivitsisarpugut

Suleqatigiinnermi Air Greenlandip ataatsimoornernik pisassaanissamik aamma inuiaqatigiinni naleqartumik pilersitsinissamut takorluugaanut attuumassuteqarpoq. Tamanna pisarpoq piumassutsiminnik suleqatigiittut tapersersornerisigut aamma ikiuinissap sinerissamut anngunnissaata qulakkeerneratigut.

Billede (2)

- Thin Blue Linep suliaqarnera immikkorluinnaq ippoq inunnut ullut tamaasa salliusartunut ataatsimut toqqissisimanissarput sulissutigalugu. Pisumik amerlasuunik nalaataqartarput annertuumik kinguneqartartunik aamma tarnikkut timikkullu ajoqusernermik, stressimik aamma sulinermut piginnaaneqarnermik annaasaqarnermik kinguneqarsinnaasunik. Taamaattumik najukkani ingerlatsinerit aamma tapersersuilluni suliaqartarnerit sakkussaqartitsisalertarput aamma neriuuteqalersitsillutik, Inga Dóra G. Markussen oqarpoq, nangillunilu:

 

- Suleqatigiinneq aqqutigalugu Air Greenlandimit ajornarunnaarsinneqarpoq iliuuseqarnerup nunami maani sumiiffinni annertuninngorsinnaanera.

Misissuinerit aamma politiini sulisunit Kalaallit Nunaanni sulisunit imaluunniit sulisimasunit nalunaarutit uppernarsarpaat pisimasunik tarnikkut timikkullu ajoquserneqarsimanernik suliarinninnermi iluaqutaasunik pisariaqartitsisoqarnera annertuujusoq.

 

Taamaattumik Thin Blue Linemit isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni sulinerminnut pitsannguutaasutut isigineqarpoq:

548Cc2b6 5B0e 4385 8Ebe 59Fa1607d6bf

- Siornatigut politiiusimasunit aamma maannakkut politiiusunit ikiorneqarnissaq ungasippoq – timikkut taamatuttaaq tarnikkut. Isumaqatigiissutip kingunerisaanik pisariaqartitsiffiusunut anngussinnaavugut aamma qulakkeerlugu, kikkulluunniit misigisimasaminni kisimiinnginnissaat. Tamanna kivitsineq pingaaruteqarpoq aamma oqaluttuarisaanermi, taamak oqarpoq Henrik Bertram, Thin Blue Linemi attaveqaataasoq.

Inuunermut uteqqinneq

Henrik Bertram oqaluttuarpoq ingerlatsinerit marluk aallartinneqareersimasut:

 

- Januaarimi politiitut sulisimasoq ataaseq aallartipparput sapaatit akunnerini qulingiluani Danmarkimi pingasoriarluni piginnaanngorsarnermik ingerlatsisussaq. Peqataasoq ataatsimiinnerit akornanni sakkussaliunneqarsimasut atorlugit ingerlatsisarpoq, aamma ilaatigut ilaquttat peqataasarput. Ingerlatsinerup kingornatigut misilittakkat atorneqassapput iliuuseqarneq suli pitsaanerulersinniarlugu.

 

Tasiilami politiiusimasoq ataatsimoortumik anguniakkanik angusaqarniarnermik ikiuisartoq politiiusimasunik aamma maannakkut politiiusunik naapitsisarpoq – akuttunngitsumik ataasiakkaartillugit – toqqissisimanermik, tatiginninnermik aamma inissaqartitsinermik pilersitsiniarluni, nalaassimasat pillugit akuttusuumik ingerlatseqqinneqartartut oqaluuseritinniarlugit. Iliuuserineqartoq tamanna illoqarfinnut aamma nunaqarfinnut amerlanerusunut siammartinneqassaaq.

 

Tamatuma saniatigut Thin Blue Linemit pilersaarutigineqarpoq pinngortitami ingerlatsinissaq tallimanik – arfineq marlunnik peqataatitsillutik ullut sisamat – tallimat ingerlaneranni ataatsimoorneq, peqqissinissaq, tatiginninneq aamma “ilaqutariit tungujortumik” misigisaqarnissaq qitiutillugit.

 

Kalaallit Nunaanni Thin Blue Linep ingerlatsinerani politiiusimasut aamma maannakkut politiiusut aamma kommunefogedit saniatigut, taamatuttaaq inissiisarfinni paarsisut ilanngutsinneqarniarput, taakkua aammattaaq sulinerminni tarnimikkut timimikkullu ajoqusigaanernik nalaataqartarmata.

Air Greenlandip aamma Thin Blue Line Denmarkip suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni pineqartut

  • Suleqatigiinnerup ilaatigut naleqartitat tulliuttut tunngavigai:

     

    • Tarnikkut peqqissutsip pitsanngorsarnera:

    TBL-imit maannakkut politiiusut aamma politiiusimasut inissiisarfinni paarsisut ammaattaaq taakkua ilaqutaat tapersersorneqarnissamik neqeroorfigineqarput tarnikkut kingunerlutsitsinerit pinaveersaartinniarlugit aamma iluaquserniarlugit.

     

    • Toqqissisimaneq aamma ataatsimoorneq:

    Ingerlatsinerit – walk ‘n’ talks ataqatigiittut katersortinneqarnerat – tatiginninnermik, ataqatigiinnermik aamma najukkani inuiaqatigiinni ataatsimooqatigiinnik pissaanilinnik tapersersuisunik pilersitsisarpoq.

     

    • Piginnaanngorsaqqinneq aamma ineriartorneq:

    Ingerlasineq Inuunermut uteqqinneq aqqutigalugu peqataasut peqataasut tarnikkut timikkullu ajoqusernerit, stress aamma artorsaateqarnerit aqussinnaanerannut piviusumik sakkussaqalertarput.

     

    • Salliusunut tungujortumut tapersersuineq:

    Iliuuseqarnikkut inuiaqatigiit toqqissisimanissaanut salliusunik akuersaarneqarpoq – politiit, inissiisarfiit aamma kommunefogedit – aamma pitsaanerusumik inuuneqarnissamut kiisalu pinaveersaartitsinermut tapertaalluni.

     

    Isumaqatigiissut ukiumik ataatsimik sivisussuseqarpoq atuutissaarlu 1. januarimit 2026 - 31. decembarimut 2026. 

ILIK

  • Ilik – akikillisaanermit imartunerusoq


    Ilik – tassalu iligisaq – Air Greenlandip inuiaqatigiinni akisussaanerata ilagaa. Matumani inuiaqatigiinni innuttaaqataasutut sammisaqartitsisut soorlu kajumissuseq aallaavigalugu suliniaqatigiiffiit, peqatigiiffiit inuinnaallu suliniaqatigiiffii sammisaminni inuiaqatigiinni naleqartunik pilersitsinermut atatillu timminissamut bilitsinik akikillisaavigineqarsinnaapput.

     

    Ilik pingasunik immikkoortoqarpoq: Timersorneq, kultuuri ilinniartitaanerlu. Ilik pillugu annertunerusumik uani paasisaqarit 

    2024-mi inuit 15.000 Ilik atorlugu bilitseqarput. Annertunersumik uani paasisaqarsinnaavutit

  • Ilik - Suleqat

     

    Ilik – Suleqat tassaavoq Air Greenlandip suleqatigisallu akornanni aningaasaliineq, pisussaaffeqartoq ataavartumik iliuuserisat pillugit avammut saqqummiinissamik sammisanullu uppernarsaasiilluni.

     

    Ilik najoqqutaralugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqassagaanni naatsorsuutit akuerisat, malittarisassat missingersuusialli ilanngunneqassapput kiisalu qinnuteqaqqusineq, allassimassalluni iliuuseriniagaq qanoq Air Greenland suleqatigalugu inuiaqatigiinni naleqartunik pilersitsissanersoq.