2132

2022 juunip 22, pingasunngorneq


Ilimanami neriniartarfik KOKS neriartortunut ammaassivoq

Sapaatiummat 12. juuni savalimmiormiut neriniartarfiat ’KOKS’ nunaqarfimmi Ilimanami ammarneqarpoq. Neriniartarfimmi suleqatigiinnit ammaanersiorneq puaartullu siullit nerisatik pillugit isummernerat iluarisimaarneqartorujussuupput.

 

2021-p naanerani suliffeqarfissuaq Air Greenland savalimmiormiut neriniartarfiannik KOKS-imik piginnittunut isumaqatigiissuteqarpoq, neriniartarfik KOKS-ip ukioq manna ukiullu tulliani ‘Neriniartarfik Egede’ Ilimanamiittoq tigummissagaat. Neriniartarfik illumi oqaluttuarisaanermut pingaarutilimmi 1741-meersumi inissisimavoq, aammalu KOKS-imut isumaqatigiissuteqartoqarnissaata tungaanut World of Greenlandimit, Air Greenlandip piginneqatigiiffiutigisaasa ilaannit ingerlanneqarluni. Neriniartarfiup tunniunneqarnerani Kalaallit Nunaata nunarsuup assingani ersarinnerulernissaa siunertarineqarpoq, aammattaaq nerisaqarnikkut ornitassatut.

 

- Neriniartarfiup KOKS-imut, nunarsuarmi tusaamasamut tunniunneratigut anguniakkat nutaarluinnaat – nerisassanik nuannarisallit – nunatsinnut pileritsatsinniarpagut. Takornariaqarnermi immikkoortuuvoq ineriartortikkusutarput, aammalu Ilimanaq tamatumunnga ornitassatut tulluuppoq. Tassaniippoq “illuaraqarfik” Ilimanaq Logde, piginneqatigiiffiutitsinnit World of Greenlandimit ingerlanneqartoq, neriniartarfillillu oqaluttuarisaanermut pingaarutilimmi kusanaqisumi inissisimavoq. Ornitassami tassani nunarsuarmi aalisakkanik qalerualinnillu, neqinik naasunillu nerisassiassanik, nunarsuarmi pitsaanerpaanik peqarpoq. Nerisassiassat KOKS-ip kusassarlugit mamarluinnartunik nerisassiatut ineriartortissinnaasai, takornariat misilinniarlugit ungasissumiit angalallutik ornissinnaasaat. Suleqateqarnitsigut tunisassiamut ”reason-to-go”-mut aqqutissiuussissaagut, KOKS-illu tamanna periarfissatut takusimavaa. Ineriartortitsisoqarnissaa nuannaarutigisorujussuuarput, aammalu malinnaanissatsinnut pissangavugut, Jacob Nitter Sørensen, Air Greenlandimi CEO oqarpoq.

 

Inuppassuit alianaatsunik avatangiiseqarlutik nerisassiatsialannik nerinissaq siunertaralugu amerlasuut ungasissumut angalasartut Neriniartarfiup KOKS-ip takutissimavaa. Neriniartarfik maannamut tatsip Streymoy-ip eqqaani pingortitamik alianaatsumik avatangiiseqarluni inissisimasimavoq. Tassani igasuuneq Poul Andrias Ziska nersornaasigaq igasoqataasalu savalimmiormiut tunisassiaataat atorlugit nerisassat qinigassat 17-it, ‘tasting menu’-mik taasat ineriartortissimavaat, taamaalillunilu neriniartarfik 2019-imi Michelin-inik marlunnik ullorialerneqarsimavoq.

Maanna KOKS nunaqarfimmut Ilimanamut nuunneqarpoq, suleqatigiillu avatangiisit taamatullu aamma nerisassaataat qinigassat allanngornerisa periarfissarititaat pissangassutigaat.

 

- Nunarsuarmi immikkoortup nutaap misissuiffiginissaa aammalu nunarsuarmi avannarlerpaami nerisassatsialannik neqerooruteqarsinnaalernissarput pissanngatitaarput. KOKS-ip nunaqarfimmut Ilimanamut, UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassarititaata Ilulissat Kangiata silataaniittumut inissisimanissaa ussassaarinitsinni siunissamut ungasissumut aningaasaliineruvoq, Kalaallit Nunaannut aamma nerisassanik, avannaarsuani kulturimut tulluuttunik suliaqarnissamut, neriniartarfik KOKS-imik piginnittoq Johannes Jensen oqarpoq.

 

Kalaallit igaffiata pisuussutai takusinnaavai, nerisassiassat pitsaasut atorlugit nerisassianik nutaanik ineriartortitsinerinnaq eqqarsaatiginagu, kisiannili aamma Kalaallit Nunaanni igasussanik ilinniartitsiffiusinnaasutut. – Ilimanami neriniartarfiup ukiuni marlunni attartornissaanut isumaqatigiissut isumalluarluta, aammalu sivitsornissaanik siunnerfeqarluta atsiorparput. Koks Greenlandimi anguniagassat pingaarnerit ilaattut kalaallinik igasunik ilinniartitsinissaq, aammalu kalaallit igasut kiffartuussinermillu suliallit pitsaassutsimik, Savalimmiuni nunanit tamalaaniit KOKS-imut pulaartartorpassuit misigisartagaannik angusaqarnissamut kaammattornissaat siunnerfigaarput.

 

Igasuunerup Ziska-p nerisassiani qinigassat nutaat Savalimmiuni nerisassioriaaseq atorlugu tunisassiarisussaavai – nerisassiassat najukkami pissarsiassat, aammalu kalaalimernit maanna neriartorlutik takkuttartut kajumissaarniarlugit aliikkusersorniarlugillu suliarisani atorlugit naleqqussarlutillu, tamatumunngalu peqatigitillugu kulturip aallaaviani ileqqut oqaluttuarisaanermi ataqqineqartut nukittorsarniarlugit.

 

- Kalaallit Nunaanni nerisassiassat proteini naatitallu eqqarsaatigalugit tupaallannartut mamassutsimik misigisassanut nutaanut aallaaviussapput. Ammaanermi nerisassiat arlaleriarluni Ilimanamut tikeraartarnikkut misissorneqarsimapput ilusilersorneqarsimallutillu, nerisassiallu ilaatigut tassaapput; Puisip aavanik tarteletiliaq, uiluinnik qeqqussanillu akulik, assagiarsuk trøffeltangdash-imut uutaq aamma aqisseq solbørsalsa-lik, Johannes Jensen nassuiaavoq.

Sapaatiummt Ilimanaq lodge-mi najugallit siulliullutik neriartorput, aammalu neriniartarfiammi pisortap aamma Sommelier-ip Karin Visth-ip tamanna ingerlalluartorujussuuvoq.

 

- Ammaanissamut piareerniarluta ulloq unnuarlu sulereerluta, igaffimmullu nutaamut innaallagissap atassuserneqarnissaa angumereqqatareerlugu ullup ingerlanissaa pissangagisimavarput. Ingerlalluaqaaq nerisassallu sassaalliutigineqartut iluarisimaarluarneqaqaat, Karin Visth oqarpoq.

 

Nerisassat sassaalliutigineqartut inummut ataatsimut 2.100 koruuninik akeqarput, tassungalu iggisissat, nerisassanut tulluussarluagaasut ilaanngillat. Tamatuma saniatigut iggisissat aalakoornartortaqanngitsut, soorlu Kombucha aamma vandkefir, kigutaarnanik sølvtanginillu sanaat sassaalliutigineqarput. Neriniartarfiup pisortaata Ilimanami Koks-ip soqutigineqarnera nuannaarutigaa.

 

- Soqutiginninneq annertusereerpoq. Neriniartarfiliarnissamut atatillugu lodge-mut inniminniisut amerlapput, kisiannili nerriviit ininit pilerigineqarnerupput. Piffissami 12. juunimiit 8. septembarimut neriniartarfimmut nunarsuarmi tusaamasaasumut neriartorluni Ilulissaniit illoqarfinniillu qanitaaniittuniit angallammik Ilimanamut orniguttoqarsinnaavoq.

 

- Suli nerrivinni inissaqartoqarpoq, taamaattumillu ulloq ataaseq atorlugu nunaqarfiliartoqarsinnaavoq. Nerrivimmik inniminneereernissaq, taamaalillutalu piareersimareernissarput eqqaamaneqaannassaaq. Nerisassat assigiinngitsut 18-it piareersarnissaannut piffissaqarluarnissaq pisariaqarmat, Karin Visth nassuiaavoq nangillunilu:

 

- Piffissami kingullermi aqissinik erisarluta nalunaaquttap akunnerpassui atorpagut, qungujulluni oqarpoq.