Qeqertarsuaq

Itsarnisarsiorneq

Avannarpasissumiit kujasissumiit tikiupput –oqaluttuarisaaneq ukiut 4500 matuma siorna pisimasunik aallaavilik kulturikkut, oqaluttuatigut piviusuutitatigut, upperisatoqqatigut inutsigullu ersiuteqarpoq.

Qaqqasiorneq

Qaqqat misigisassarpassuallit qaniniagassaqqissuupput. Tamaani qaqqasiornissassinnut naapertuuttunik portusuunik pukkitsunillu qaqqaqarpoq.

Pisussat

Kalaallit Nunaat immikkut ittunik misigisaqarnissamut sapiissusilinnik kajungilersitsijuartuuvoq. Misigisassat ukiut tamaasa pisartut, nunami pinngortitaq kulturilu- innutaasut peqatigilluinnarlugit neqeroorutaasarput.

Kusanartumik nerisassioriaaseq

Nunarsuarmi neriniartarfiit kusanartunik nerisassiortartut pitsaanersaasa ilaat Kalaallit Nunaanniipput. Nerisassallu umerneqarsinnaasut, nunap nammineq pissarititaanik suliaasut takuneqarsinnaavoq.

Kalaallit naapisimaakkit

Kalaallit inoroorsaarumatuut angerlarsimaffimminnut tikilluaqquaasi. Kaffillerneq nuannersunillu oqaluttuarneq akiugassaanngitsut atorluarsigik.

Arfersiorneq

Kalaallit Nunaata imartaa arfernik ulikkaarpoq. Miluumasut taama angitigisut qanillivillugit isiginnaarlugit tupinnangaarmat oqaasissaaleqinarsinnaasarpoq.

Qajartorneq

Kalaallit Nunaanni qajartorneq, qajamik nutaaliamik atuinermik misilittagalinnut, immami iluliarasaartumi nipaatsumilu angalaarnermik nuannarisalinnut tulluartuuvoq.

Aliikkutaralugu aalisarneq

Aalisarneq, qarsorsat, neqitaasat kaavittut aalisakkallu suugaluarnersut soqutigisaraagit? Kalaallit Nunaanni piffinni assigiinngitsuni aliikkutaralugu aalisarneq ukioq kaajallallugu nuannisaatigineqartarpoq. Immikkut ittumik aalisarnermik misigerusukkuit Kalaallit Nunaanni aliikkutaralugu aalisarneq misilitassaqqippoq!

Nipilersorneq

Kalaallit siullerpaamik qilaatersorneranniit nipit uummammeersut pinngorput. Ullumikkut nipilersortartut tamatuminnga ingerlatitseqqittuupput.

Pisulluni ingerlaarneq

Nunaqarfinniit illoqarfinniillu nunap timaani tatsit qaqqat imarlu tikikkuminartuupput. Kalaallit Nunaanni pisummik angalaassaguit, nunap assinga sumiissusersiullu puigussanngilatit, imaluunniit misilittagalimmik angallassisoqarit.

Arsarnerit

Upperisatoqqat oqaluttuallu piviusuutitat ersarissumik oqaluutarput; arsarnerit ersituunut naatsorsuussaanngillat. Arsarnerit nunarsuup avannaatungaani siumugassaanerusartut pinngortitami silaannaap pilersitarai. Takullugimmi tupinnangaarmata inuunermi puigugassaanngillat. Nunarsuup avannaatungaani piffinni arlalinni arsarnerit siumugassaasarput, taakkunanngalu pinngortitami kusanangaartumi takuniffissani Kalaallit Nunaat siuttuuvoq.

Katersugaasiviit eqqumiitsuliallu

Qalipakkat, ujaqqat saarngillu. Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit nunap kulturikkut kingornussaanik nutaalianik atortoqarluni takutitsiviupput.

Pisiniarfilerineq

Ullutsinni ilusilersuillammaat nutaaliortuupput Kalaallit Nunaannillu oqaluttuaqqittuullutik. Takukkit, attukkit malugikkillu.

Umiartorneq

Angallammut ikineq, niuneq, nunaliarneq, ikeqqinnerlu! Pinngortitami kusanangaartumi umiarsuarmik angalaarneq, tupigusunnermik annertuumik nassataqartartoq, misiginngitsoorniaqinagu.

Qamuteralaat

Oqariartaaseq - aassi benzinamik akoqarpa? Taamaappat qamatueralannik angallattaateqarit. Tigummiviit motoorimut sukkatsisaatitallit tigoriarlugit nunap timaanut nutaanik misigisassarsioritsi.

Sisoraatit snowboard-ilu

Ujakkaarfissat piareersariikkat, qaqqat innaat qutaarluit, ammut kigaatsumik sisoornerit qummullu ilungersunartorsiornerit. Naatsumik oqaatigalugu kikkunnut tamanut nunami matumani sisorarluni timersornermut ilisarititsineq.

Aappilattoq (Upernavik)

Aappilattoq Kalaallit Nunaata kitaani nunaqarfiuvoq, Upernavimmik pigineqartoq.

Ikerasak

Ikerasak qeqertami Uummannap kujataatungaani nunaqarfiuvoq. Inissisimanera aalisarnissamut piniarnissamullu periarfissanik ulikkaarpoq, ukioq naallugu pisassaallutik puisit, qalerallit, qeeqqat, tuttut umimmaallu

Iqaluit

Illoqarfik Iqaluit tikillugu immikkuullarillunilu tiguartinnarpoq, tikittullu inuit kulturiannik kingornussassianillu paasisaqarnissamut periarfissaqarluarput. Pinngortitap avatangiisaasup, qaqqat peqqarniippasissut, sermit qeriuaannartut aammalu iluliarsuit illoqarfiup ungataaniittut illoqarfiup immikkut tusaamaneqaatigai.

Isortoq

Isortoq Tunumi Tasiilamit 100 km-it missaannik kippasinnerusumiippoq Ammassallillu nunaqarfiinit minnersaallunilu kujasinnersaavoq. Sermersuarmik qarsutsisunut Isortoq immikkooruteqarluinnartuuvoq.

Ittoqqortoormiit

Illoqqortoormiut illoqarfiat timmisartumiit alakkaruk, illullu qisunnik sanaat kusanartut ersarissunik aappalaartunik tungujortunillu qalipaatillit siammarsimasut takukkit. Illoqarfik nunalu allanngutsaaliugaq ataatsimoortut, ileqqutoqqat, kulturi pinngortitarlu nalissaqanngitsut.

Kangersuatsiaq

Kangersuatsiaq Upernaviup kujataani inissisimavoq ungasissuseqarluni miss. 56 kilometerinik nunaqarfippassuanilu qaninnersaalluni Upernavimmut. Ilisimaneqaatigivaa kusanassutsini paarilluakkallu illut.

Kullorsuaq

Kullorsuaq pilersinneqarpoq 1928-mi atserneqarlunilu qaqqaq nunaqarfiup eqqaaniittoq malillugu, kullorujussuangasoq. Piniarneq aalisarnerlu inuutissarsiutit pingaarnersaraat pingaartumi puisit, qilalukkat qernertat qaqortarlu pisarineqartartut.

Kuummiut

Kuummiut tunumi Kalaallit Nunaanni kusanarnerpaat ilaanni nunami inissisimavoq. Nunaqarfinni tunumiittuni kisiartaalluni aalisakkeriveqarpoq, peqqutaaqataasunut peqqutaapput, ukiakkut talittarfik sikuneq ajormat.

Nanortalik

Ilungersunartorsiorfiusumi eqqissisimasinnaavit? Nanortalik siooragisaqaratik qaqqasiortartunut, qajartortartunut nunakkullu pisuttuartartunut ornigannaajuvoq, immaqalu nannumik naapitsiffiusinnaalluni.

Narsaq

Qaqqarsuup ataani ippoq illoqarfik Narsaq, ukiorpassuunngitsut matuma siorna tunngaviligaq narsaarsuarmilu qorsooqqissumiimmat, Kujataani angalanissami aallaavigissallugu iluartoq.

Narsarsuaq

Mittarfimmiit km-it qulaaluaannaat ingerlagaanni sermersuaq tikittariaqarpoq. Iigartartumut qannguluttumut pisuttuarit imal. Erik Aappalaartup naasorissaasup illuliaani takisuumi qallunaatsiat qanillikkit.

Niaqornat

Niaqornat Nuussuup sineriaani avannamut inissisimavoq, Uummannap kangerluata naanerani Diskobugtimut. Inuttaasut inuuniuteqarput piniarnermik aalisarnermillu assigiinngitsorpassuarnik.

Nuussuaq (Upernavik)

Nuussuaq avannaata kitaani inissisimavoq qeqertaasami Nuussuarmik atilimmi 200 kilometerit missaani Upernaviup avannaaniilluni.

Ottawa

Ottawa illoqarfiit tikitassat immikkuullarissut asseqanngitsullu ilaagaat, tassani siumugassaapput attaveqaasersuutit nutaaliat, illut ilaatigut qanganisarpalaartunik illulioriaatsimik oqaluttuarisaanermillu ersersitsisut alutornartullu, pinngortitamik kusanarluinnartumik avatangiisilik kulturinillu assigiinngitsorpassuarnit katersuuffik. Illoqarfiup pisoqarfiujuartup neqeroorutai tikillugit misigisassarsiorfigikkit!

Pituffik (Thule)

Pituffik (Pituffik Space Base) amerikkarmiut sakkutooqarfigaat, tassaniinneq akunninnerlu immikkorluinnaq ittunik maleruagassartaqarpoq.

Qaarsut

Nunaqarfimmut piviusumut takornariaritsi imal. Qaarsunit aallaaveqartumik Uummannami misigisassarsioritsi avannarparternerullusiluunniit angalagitsi. Oqaluttuarisaaneq inuillu kulturiat soqutigigussigik Qilakitsoq takornariarsiuk.

Qasigiannguit

Qasigiannguit diskobugtimi inissisimavoq, Ilulissat Aasiaallu akornani. Illoqarfiup inissisimanera pisulluni ingerlaartartunut nuannarisalinnut tuulluuppoq.

Qeqertarsuaq

Qeqertarsuaq qeqertaavoq, Diskobugtimi inissisimasoq. Qeqertaq pinngortitamut pisuttuarnermullu nuannarisalinnut tulluartuuvoq.

Saattut

Saattut nunaqarfeeraavoq, 26 kilometerinit avannarpasissuseqarluni Uummannamiit.

Saqqaq

Saqqap seqernup saqqaagaaniinneq ateqaatigaa, taamalu atserneqarsimanera piaarinaatsoornerinnaanngilaq, Kitaanimi nunaqarfinnguaq taanna Qeqertarsuup Tunuani Ilulissanit 100 km-it missaannik avannarpasinnerulluni qeqertaasap Nuussuup kujataa tungaaniippoq.

Savissivik

Qimusseriarsuup avannarpasissuani sinerissami nunaqarfik inissisimavoq ateqartoq Savissivik qeqertamiilluni, ungaluneqarsimasutullusooq sermersuarmit illuni, imarpissuarmut sammilluni.

Sermiligaaq

Nunaqarfik Sermiligaaq kusanaqisumiippoq qeqertaasami Kalaallit Nunaata tunuani 100 kilometerini avannaaniilluni Tasiilap. 200 sinnulaarlugit inoqarpoq isumalluutaavoq piniarneq aalisarnerlu.

Siorapaluk

Sioarapaluk avannarpasinnersaavoq ’ilumoortoq’ nunaqarfik Kalaallit Nunaanni – Nunarsuarmimi tamani, amerlasuut isumaat malillugu. Taamaallaammi mittarfeqarfiit sakkutooqarfiillu inoqartut avannarpasinnerupput.

Tasiusaq (Upernavik)

Nunaqarfik avannaaniittoq kujataaniittup aapparaa ateeralugu, Tasiusaq, Upernavimmiit avannamut 71 kilometerinik ungasitsigisumiilluni Qaasuitsup Kommuneaniilluni.

Tiniteqilaaq

Tiniteqilaaq Ammassalik qeqertaasa tallimaasut ilagaat nunaqarfik. Nunaqarfik Ikasativaq-kangerluata illuatungaaniippoq Sermiliup tungaanut, tunumi sermersuaqarfiusumut.

Upernavik Kujalleq

Upernavik Kujalleq, siusinnerusukkut danskisut ateqartinneqarsimavoq ’Søndre Upernavik’, kujasinnerpaajusoq Upernaviup qeqertarpaani.

Uummannaq

Isit isigisut tarnerlu misigisanik ulikkaartoq apeqqutaallutik Uummannaq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit pinnernersaattut inuit ilaannit nalilerneqartarpoq. Illoqarfimmut qaqqarsuup uummatitut ilusillip killinganiittumut tikilluaqqusivugut.

Aarhus

Aarhusimi oqaluttuarisaaneq inooriaaserlu nutaaliaasoq asseqanngitsumik ataqatigiimmata, tikeraat kikkulluunniit nuannarilluinnalertarpaat. Kuunnguaq qiterfasissumiittoq kusanartoq, sissaq takujuminarluinnartoq aammalu aqqusernit ujaqqanik qallersukkat peqqutaallutik Aarhus uummaarilluinnartunik misigiffiuvoq.

Bergen

Bergen Norgemi illoqarfiup annerup tulleraa, pinngortitaq alianaatsorsuuvoq, kulturikkut eriagisassaqarpoq aammalu sumiiffiit oqaluttuarisaanermut tunngasut siumorneqarsinnaapput.

Frankfurt

Frankfurt illoqarfiuvoq nutaaliaq, oqaluttuarisaanerup alutornartortaanik naapitsiffik, tassanilu kulturi niuernerlu imminnut kattupput. Silarsuaq alutornavissunik ilusilinnik illulik, katersugaasiviit alutornartut nukiillu uummaarissut misigikkit. Frankfurt illoqarfissuartut aningaasaliisarfittuinnaq inissisimanngilaq; aammali ornigassaavoq illuatungereeqarfinnik angalasunut kikkunnulluunniit tiguaasinnaasunik ulikkaartoq.

Göteborg

Göteborg-imi kulturi pisooq, teknologiikkut siuariartorneq silaannarlu uummaarissoq peqqutaallutik illoqarfik ornigassaavoq tiguartinnartoq, tikeraanut kikkunnulluunniit neqeroorutissaqartoq.

Hannover

Hannover-imi oqaluttuarisaanerup nutaaliaasut tulluussarfigalugit ataatsimoorfigai. Illoqarfiup takujuminarnersaat kusanarluinnartut aqqutigalugit angallallatsigit, aammalu erlinnartuutit toqqortat nassaarineqarnissaminnut utaqqiinnartut qulaartigit.

Kuujjuaq

Kuujjuaq issittup qeqqani erlinnartuutaavoq, pinngortitap tiguaasinnaaneranik kulturikkullu pisuussutsimik kattussiviusoq, aammalu angalanermi misigisassanik puigunaatsunik pilersitsiviusoq. Canadap avannaani nuna kusanartoq ornigassaannaanngilaq, aammali tikinneqarsimanngisaannartumut, piviusumut alutornartumullu angallaviuvoq.

Montreal

Montreal illoqarfiuvoq uummaarissoq, pinngorartitsivik alutornartorlu. Aqqusernit oqaluttuassartanik, illut ilusilersuinikkut erlinnartuutinik aamma silaannaq asseqanngitsumik kulturerpalaartunik ulikkaarput. Montreal ornigassaannaanngilaq; misigisassarpassuaqarpoq, misissorneqarnissaminnik utaqqiinnartunik.

Manchester

Manchester, Englandip avannamut Kangianiittoq kulturikkut, suliffissuaqarnikkut nutaaliornikkullu eqiteruffiusoq uummaarissoq illoqarfiuvoq, oqaluttuarisaaneq eqqarsaatigalugu pisooq uummaarissumillu siunissalik.

München

München Tysklandip naalagaaffiata immikkoortuani Bayernimi illoqarfiit pingaarnersaraat. Illoqarfimmi inooriaaseq nutaaliaasoq kulturikkut kingornussarpassuarnik tapertaqartinneqarput.