Seqineq kaaviinnarfia

Aasaanerani Kalaallit Nunaaliaruit, nalunaaquttap akunnerpassui seqinersiornissat qulakkiissavat. Qaasuitsup killeqarfiata avannaani unnuami aamma seqinnertarmat, ullup unnuallu ingerlanerani seqernup qinngornerisa kissalaartut nuna tupinnaannartumik kusanassuseqalersittarpaa.

Kalaallit nunanni seqernup kaaviinnarfia

Pisiniarfiit matupput, angallateeqqat talittarfimmiit aallarartut tikittullu takussaapput, meeqqat aqqusinerni pinnguarput inuillu ulloq unnuarlu qaqqaniit kangerlunnut ilulissanullu isikkivilerlutik aliannaarsaartarput. Kalaallit Nunaanni seqineq kaaviinnaleraangat aammalu ulloq unnuarlu imminnut ataannaleraangata, piffissaq allatorluinnaq isumaqalersarpoq.

 

Seqernup kaaviinnarnera pinngortitami tupinnartuuvoq eqqumiillunilu, tassami seqineq unnuakkut tarrinneq ajorami. Taamatut pisoqartarnera qaasuitsup killeqarfiata avannaani aasaanerani pisarpoq. Avannarpasissuserlu apeqqutaalluni seqernup kaaviinnarnera ullup unnuallu ataatsip ingerlaneraniit qaammatinik arlalinnik sivisussuseqarsinnaavoq. Tassungalu pissutaavoq nunarsuup imminut uerluni kaavinnerani qalasersuup aasaanerani seqinermut sammeqqissaalersarnera.

 

Seqernup kaaviinnarnera Sisimiut aamma Tasiilaq -p avannaatungaaniit misigisinnaavat, avannarpariartornerlu malillugu piffissaq seqernup kaaviinnarfia sivitsoriartortarpoq. Kalaallit Nunaanni illoqarfiit avannarlersaanni Qaanaaq -mi seqineq aasaanerani qaammatit sisamaat avillugu tarrinneq ajorpoq.

 

Qaasuitsup killeqarfianit kujammut seqineq tarrittarpoq, Kalaallit Nunaatali kujataatungaanni illoqarfiit ilaanni, soorlu Nanortalik -mmi seqinnertarnerata nal.ak. 20-t angusarpai. Tassa Kalaallit Nunaaliaruit unnussuarmut seqinersumiinnissat qularissanngilat.

Piffissat seqernup kaaviinnarfii

Seqernup kaaviinnarfiata nunap qalipaataanik kissalaartunngortitsineranik misigisaqarusullutit Kalaallit Nunaannut angalassaguit, maluginiassavat piffissaq seqernup kaaviinnarfia sumiinneq apeqqutaalluni assigiinngittarmat. Qaasuitsup killeqarfiata avannaani illoqarfinni annerni piffissap qanoq ilinerani seqernup kaaviinnarfiinut takussutissaq uumap ataani takusinnaavat.

 

Sumiiffik
Seqernup kaaviinarfia
Qaanaaq 21. apriili – 23. augusti
Upernavik 6. maaji – 8. augusti
Uummannaq 17. maaji – 28. juuli
Ilulissat 20. maaji – 23. juuli
Aasiaat 23. maaji – 20. juuli
Sisimiut 3. juuni – 11. juuli

Seqernup kaaviinnarfiini pisartut

Piffissami seqernup kaaviinnarfiani misigisassarsiornernit assigiinngitsunillu susassaqarnerit pisarput. Unnuamimi aqqaninngoraluartoq seqernup qaamanera nukissanik nutaanik tunisisutut ittarpoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni seqineq kaaviinnaleraangat iluarusuutigineqartaqaaq.

 

Seqineq kaaviinnartillugu sinimmik pisariaqartitsinnginnerup nalaani sermit iigartartut aammalu sermersuaq aappilarujuttumik qalipaatinittarput. Tikeraat unnuami iluliarsuit seqinermit aappillersitat akornanni immami angalaarnissamut periarfissaqartarput. Ilulissani  World of Greenland -ip aaqqissugaanut seqernup kaaviinnarfiani unnuakkut angallammut ilaalluni iluliarsuit akornanni angalaaqataanissamut immikkuullarissumut periarfissaqarpoq.

 

Imminut timersornikkut unammillerneq nuannarigukku, juunip naanerata nalaani piffini assigiinngitsuni unnuakkut arpatsitsinerit ingerlanneqartarput. Ilulissat -ni Arctic Midnigt Orienteering ulluni sisamani, ulloq unnuarlu kaajallallugu seqinnariip ataani ingerlanneqartarpoq. Qeqertarsuup Tunuani kujasinnerusumi Aasiaat -ni Aasiaat Midnight Sun Marathon, avatangiisini kusanartuni marathonerneq ilungersunarsinnaasoq ingerlanneqartarpoq.

 

Tassa qanorluunniit pisoqartitsisoqaraluarpat seqineq kaaviinnartuarpoq. Qinngorneri aappaluarlutik kissalaartut tarniginnarput, imminullu iluarisimaarneq sunniuttarluni. Kalaallit Nunaanni seqernup kaaviinnarfianiinnissamut qilanaalereersinnaavutit.

ILISIMAVIUK?


Qaasuitsup killeqarfiata kujataani aasami seqineq kaaviinnartanngitsoq ukiumilu kaperlassanani, taamaakkaluaq kujataani aasap unnuai qaamasuusut.
Arpattartunut immikkut neqeroorut: Ilulissiarlusi Arctic Midnight Orienteering-imut – nunani issittuni pissartanngorniunnermut kalaallit nunaannilu 20 km-inik isorartutigisumi arpalluni pisortatigoortuunngitsumik pissartanngorniunnermut peqataasinnaaneq, arpaffik kangerlummut sermimik iigartartulimmut nunarsuatsinni eriagisassatut kingornussat UNESCO-mit nalunaarsukkat ilaannut qanittumiittoq.

Saqqaanut uterit

Angalanissat inniminneruk

Maani seqineq kaaviinnartoq misigisinnaavat

Kalaallit Nunaat tupaallannartunik ulikkaarpoq, nuna kusanartoq aamma misigisassat alutornangaartut. Ataani ornikkusullugu sinnattorisat nassaariuk.

Kalaallit Nunaanni misigisassat allat

Allaanerulluinnartunik misigisassanut tikilluarit. Sumi allami aput, siku, qaqqat, imaq arferillu narsaatit qorsuusut naatsiianik naatitsiffiusut qanittuaniippat? Nutaanik pissanganartunik misigisassarsiorit uani.