København

Uumasuusivissuaq, Nyhavn, qungussutariannguaq, Amalienborg, iliveqarfik Assistens Kirkegård, katersugaasiviit, kaffisorniartarfiit. København-ip suut tamaasa pigai – aamma qimutsuitsorluni -, busserluni- timmisartorluniluunniit nunap sinnerani ilaquttanut ikinngutinullu angalasoqarsinnaavoq.

Ornitassat qorsooqissut, angallatinut talittarfiit eqqiluitsut nalunnguarfiusinnaasut, neriniartarfiit nerisassanik mamartunik sassaalliisartut illoqarfimmilu kulturimut tunngasunik takusassarsiorluni cykilernissaq soqutigisaraasigik? Asasaq kisimeeqatigalugu ilaquttalluunniit ilagalugit nuannisaarniaraanni København tamatigut ornigassaqqissuuvoq.

Københavnimi misigisassat

Pinnguaatigalutit ilikkagaqarit

Ilaqutariillusi feeriarussi, Science Centre pissanganartoq nuannisaatigalusi ilikkagaqarfigisinnaasarsi takuniarsiuk. Aqqutaani -Den Blå Planet - Europap Avannaani akvariat annersaat 20.000-it sinnerlugit uumasulik takuniarsiuk.

Takornariagassaqqissut arlaat allanut sanilliullugu innersuussutiginissaa ajornakusoorpoq. Aammami illoqarfik sumut tamaanga isillattaarlusi aliannaarsaarfigiinnarsinnaavarsi, atornikuerniarfiit imal. pisuinnaat aqqutaanni pisiniarfiit mutinik nioqqutillit misissorlugit.

København kikkunnut tamanut ulloq unnuarlu ammavoq.

ILISIMAVIUK


Qallunaat Nunaat 5,5 millioninik inoqarpoq taakkunanngalu 1,2 millionit Københavnimi najugaqartut.
Qallunaat Nunaat Nunat Avannarliit tallimaasut minnersaraat Norgimilu Finnmark Fylke isorartoqatigigaa.
København sutorniarfigiuminartoq, immiorfeerarpassuaqartoq, pitsaassusaat nunarsuaq tamakkerlugu tusaamasanik Michelin-inik qulikkaanik neriniartarfeqartoq, neriniartarfeeraqartorlu alianaatsunik.
Christiania Københavnip illoqarfiani immikkuoorutilimmik inissisimasoq Københavnimilu takornarissanit ornigarneqarnerpaat ilagigaat.
Københavnimi illussaarsuaq Rosenborg Qallunaat Nunaanni kulturikkut eriagisassanik amerlanerpaanik pigisallit ilagigaat, Illusaarsuaq kunngip Christiap sisamaata 1606 -imiit 1634 -mut illussaarsuartut anginngitsutut qasuersaarfissatullu sanatikkaa.

PAASISSUTISSAT


Danmarkip illorfiisa pingaarnerpaat

1,3 millioninik inulik

Ukiut tamaasa 1. augustimi Kalaallit tivolimi ullorsiortinneqartarput

Inuit km2-kkaarlugit 639-sarput (Kalaallit Nunaanni 0,14-nnaasarput km2-kkaarlugit)a

300 sinnerlugit cafeqarpoq

2013-mi Monocle Magazinep København illoqarferujussuarni pitsaanerpaatut toqqarsimavaa

Billede2

Tikiffissat allat

Nunarput tupinnartunik, kusanartunik alutornartunillu ulikkaarpoq. Tikiffissat tullia uani nassaariguk.

Angalaninni SULUK atuagassiallu assigiinngitsut akeqanngitsumik atuakkit

Ikissutissaq app-ikkut pissarsiariuk

Makitassanik katersigit eqquillutillu